Hiljaisuus oli rikkumaton, kun luvut piirtyivät perussuomalaisten tajuntaan Apollo-liveklubilla.
Eurooppalaisittain ennustettu laitaoikeistopuolueiden voittokulku ei tarttunut Suomen perussuomalaisiin.
Päin vastoin, puolue jäi kauas viime eurovaalien tuloksesta, alle 8 prosentin kannatuksella ja vain yhdellä mepillä.
Kokoomus säilytti eurovaaleissa paikkansa Suomen johtavana EU-puolueena nostamalla kannatustaan edellisistä eurovaaleista.
Puolue sai noin 25 prosentin äänisaaliin ja neljä paikkaa Euroopan parlamenttiin. Läpi olivat menossa Mika Aaltola, komissaariksi soviteltu Henna Virkkunen, Pekka Toveri ja Aura Salla.
Kokoomus on ollut eurovaalien suosituin puolue aina vuoden 1999 vaaleista saakka.
Vaalien todellinen voittaja oli kuitenkin vasemmistoliitto.
Puheenjohtaja Li Anderssonin ällistyttävän äänimäärän imussa parlamenttiin nousee kaikkiaan kolme vasemmistoliiton meppiä, Anderssonin lisäksi Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.
Andersson oli saanut 245 000 ääntä kello 22.30 mennessä eli hän ohitti selvästi ennätystä pitkään pidelleen Paavo Väyrysen (157 668 ääntä). Taakse jäivät näin myös presidentti Alexander Stubbin ja perussuomalaisten aiemman puheenjohtajan Timo Soinin äänisaaliit.
Andersson selitti itse tulosta tuoreeltaan suomalaisten valtaisalla muutoshalulla, jonka vasemmistoliitto onnistui kanavoimaan.
Jotain Andersson itsekin on tehnyt oikein.
Perussuomalaiset tukeutui maahanmuuttoon
EU-eropuheet sivuun laittanut perussuomalaiset julistautui vaaleissa ”Suomen Eurooppa-myönteisimmäksi” puolueeksi.
Vaalilause oli perussuomalaisille tyypillinen kierrepallo, joka jättää kuulijan vähän hämilleen. EU-eroakin pohtineelle kannattajakunnalle suunnanmuutos oli ehkä liikaa.
Myöskään huomion suuntaaminen maahanmuuttoon ja rajojen vaatiminen kiinni ei tällä kertaa toiminut.
Vaaliohjelman mukaan Eurooppa-myönteisyys tarkoittaa perussuomalaisille ainakin sitä, että puolue haluaa olla mukana ratkomassa eurooppalaisia ongelmia ja puolustaa EU-maiden oikeutta vaalia omaa identiteettiä ja kulttuuria.
Vaalivalvojaisissa muutamat puolueen jäsenet osoittivat syyttävän sormensa myös mediaan ja siihen, että kansalaiset eivät ole vielä huomanneet hallituksen saavutuksia.
– Varmaan se ampumiskohu olisi pitänyt jättää väliin, mutta en ole sisäpiiriä, lausui eräs puoluetta äänestävä ja viittasi kansanedustaja Timo Vornasen laukaukseen Helsingin yössä aiemmin keväällä.
Vornanen on sittemmin eronnut perussuomalaisista ja perustanut oman eduskuntaryhmän.
Varoittelu laitaoikeistosta ei purrut
Vaalikamppailun aikana puhuttiin paljon Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä, joihin mepit solahtavat.
Kokoomuksen taakaksi meinasi koitua epävarmuus siitä, kenen kanssa sen emopuolue EPP on valmis tekemään yhteistyötä, jotta se saa säilytettyä komission puheenjohtajuuden.
Keskustaoikeistolainen EPP saattaa tarvita tuekseen puolueita myös niin sanotusta laitaoikeistosta eikä ole poissulkenut yhteistyötä joidenkin ECR:ään kuuluvien puolueiden kuten Italian pääministerin Giorgia Melonin puolueen kanssa.
SDP:n Antti Lindtman haastoi tästä kokoomusta ja samalla perussuomalaisia, joiden mepit istuvat nimenomaisessa konservatiivien ECR-ryhmässä.
Tämä ei äänestäjiä suuresti liikuttanut, sillä SDP:n kannatus jäi samoihin lukemiin kuin viisi vuotta sitten eikä puolue saa toivomaansa kolmatta paikkaa. Parlamenttiin pääsevät Eero Heinäluoma ja Maria Guzenina.
Keskustan ja vihreiden kannatus painui viime eurovaaleista. Keskusta säilytti kaksi paikkaansa ja vihreätkin joutui tyytymään kahteen.
RKP piti sittenkin paikkansa
Illan suurin helpotuksen huokaus kuultiin RKP:stä.
Puolue onnistui säilyttämään paikan Euroopan parlamentissa, vaikka kannatusmittaukset varoittelivatkin muuta.
Puolueella on ollut oma meppi tähän asti aina ja sen menettäminen olisi romahduttanut puolueen itsetunnon.
RKP valitsee uuden puheenjohtajan ensi viikonloppuna Helsingissä. Anna-Maja Henriksson suuntaa nyt Brysseliin.
Hämmennys turvapaikanhakijoista, yksituumaisuus velasta
Vaaliteemoista isoimpia olivat turvallisuus ja talous.
Hallituksen kaavailema turvapaikanhaun siirto ainakin osittain EU:n ulkopuolelle herätti hämmennystä tentistä toiseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei onnistunut selittämään kokoomuksen tai hallituksenkaan linjaa siten, ettei perussuomalaisten Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) olisi päässyt sitä korjailemaan.
Toinen kuuma puheenaihe oli velka. Hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja RKP ja kristillisdemokraatit joutuivat tasapainottelemaan kannoissaan EU:n yhteiseen uuteen velkaan.
EU on jo rahoittanut Ukrainan tukea velkarahalla ja voi hyvin olla, että keskustelu lisävelasta Ukrainan tukemiseksi jatkuu tulevalla viisivuotiskaudella.
Hallituksen työ ei helpotu
Perussuomalaisten romahdus alleviivaa sitä, että puolueen on näytettävä paremmin äänestäjilleen, että se on saanut jotakin aikaa.
Perussuomalaisten kannatus oli eduskuntavaaleissa vielä 20,1 prosenttia ja nyt siis eurovaaleissa vain alle 8 prosenttia.
Kokoomus sen sijaan on nostanut kannatustaan useammalla prosenttiyksiköllä 24,8 prosenttiin verrattuna eduskuntavaalien 20,8 prosenttiin.
Kun yhdessä tehdyt päätökset osuvat näin pahasti vain yhteen hallituspuolueista, voi seurauksia vain arvailla.