Turistiveron periminen on varsin yleistä Etelä-Euroopan matkakohteissa. Nyt myös kasvavien matkailijamäärien paineessa elävä Rovaniemi haluaa käyttöön turistiveron ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.
Yksi turistiveroa keräävistä maista on Espanja, jossa on järjestetty viime aikoina turismin vastaisia mielenosoituksia. Asuntojen hinnat ovat kohonneet suosituimmissa kohteissa lisääntyneen loma-asuntovuokrauksen seurauksena, ja järjestyshäiriöt kiusaavat paikallisia.
Lisääntyvien harmien kanssa kamppailee myös 65 000 asukkaan Rovaniemi, jossa kirjattiin viime vuonna jo 1,2 miljoonaa yöpymistä. Suurin osa kävijöistä vierailee kaupungissa talvisesongilla. Viime vuonna Yle kertoi, kuinka kaupunkilaisia häiritsee esimerkiksi turistien roskaaminen sekä välinpitämätön suhtautuminen paikallisten elämään.
Rovaniemi haluaisi käyttää turistiverotuloja muun muassa tie- ja sähköverkostojen sekä jätehuollon ylläpitoon.
– Suuret turistimäärät kuluttavat väistämättä katuja, verkostoa ja ympäristöä. Myös herkkä ja arktinen ympäristö kuluu, ja ilmastonmuutos etenee täällä nopeammin kuin muualla, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Vainio korostaa, että valtiokin saisi verotuloja, jos turistivero perittäisiin esimerkiksi kiinteistö- tai laitosverona.
Italiassa turistiveroa perii jo tuhat kuntaa, ja se kerrytti valtion kassaan viime vuonna yli 700 miljoonaa euroa. Italia käyttää turistiveron tuotot muun muassa kulttuurikohteiden ylläpitoon ja kaupunkien infrastruktuurin parantamiseen.
Kuka veron keräisi?
Mikäli turistiveroa päätettäisiin kokeilla Suomessa, se vaatisi kokonaan uutena verona selkeän ohjeistuksen. Rovaniemen kaupunginjohto kävi keskustelemassa asiasta valtiovarainministeriössä kesäkuun alussa.
Valtiovarainministeriön elinkeinoverotusyksikön päällikön, hallitusneuvos Jari Salokosken mukaan asia on vielä aloitteen tasolla ja vaatii paljon lisäselvitystä.
– Hanke edellyttäisi lainsäädäntöhankkeen perustamista ja sellainen ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollista kaikkien muiden hallituksen verohankkeiden ja -selvitysten lisäksi, sanoo Salokoski.
Suomessa turistiveron käyttöönotto vaatisi, että hallitus antaisi esityksen uudesta verolaista ja eduskunta hyväksyisi sen. Vielä asia ei ole kuitenkaan edes hallitusohjelmassa.
Olennaista olisi miettiä myös, kuinka vero kerättäisiin ja mikä taho sen tilittää, kertoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi.
– Jo lakia säädettäessä tulisi miettiä, sisällytetäänkö vero vaikkapa hotellin palveluhintoihin vai maksaisivatko turistit sen jotenkin suoraan Verohallinnolle.
Nykyään palvelun tuottaja tilittää esimerkiksi arvonlisäveron valtiolle.
– Näissä niin sanotuissa oma-aloitteisissa veroissa Verohallinto ei erikseen määrää verosta vaan maksaja itse laskee, ilmoittaa ja maksaa veron, sanoo Tuomi.
Rovaniemellä on pohdittu, että vero voitaisiin periä matkailijoiden yöpymisten yhteydessä. Asiasta ei ole kaupunginjohtajan mukaan tehty vielä tarkempia suunnitelmia, mutta esimerkkiä voitaisiin ottaa Etelä-Euroopan kohteista.
Esimerkiksi Italian pääkaupungissa Roomassa turistiveroa maksetaan yöltä 4–10 euroa riippuen siitä, missä majoittuu. Espanjan Barcelonassa veroa nostettiin vastikään, ja se vaihtelee noin 4–7 euroon yöltä.
Perittäisiinkö veroa myös Airbnb-majoittujilta?
Uuden turistiveron myötä Verohallinnon tietojärjestelmät vaatisivat päivittämisen. Vero lisättäisiin verohallinnon järjestelmiin ja yksin se kestäisi todennäköisesti vähintään vuoden, arvioi Tuomi. Todennäköisesti myös majoituspaikat joutuisivat päivittämään omia tietojärjestelmiään.
– Veronkeruun pitäisi olla sellainen, että myös pienemmät toimijat voisivat toimia sen kanssa. Jo lainsäädäntövaiheessa tulisikin miettiä, koskeeko esimerkiksi yöpymiseen hintaan sisältyvä vero vain hotelleja vai myös Airbnb- ja mökkivuokrauksia.
Italiassa veroa peritään sekä yksityisasunnoissa että hotelleissa majoittuvilta. Espanjan Barcelonassa vero on suurempi hotelleissa kuin loma-asunnoissa, joista on tullut kaupungissa vierailevien turistien keskuudessa jo suositumpia kuin perinteisistä hotelleista.
Rovaniemi koekaniiniksi ja muu maa perässä?
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi korostaa, että turistiveron käyttöön ottamisen yhteydessä tulisi pohtia myös, onko se vain yhdelle kaupungille tarkoitettu vai koko maan laajuinen.
Tuomi arvioi, että tasapuolisuuden kannalta yhden kaupungin uusi vero voi olla vaikeaa toteuttaa.
– Tietojärjestelmien rakentaminen on yleisesti kallista, eikä välttämättä olisi tarkoituksenmukaista, että jokaisella kaupungilla olisi erilainen turistivero käytössä.
Myös Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kannattaa, että vero otettaisiin käyttöön laajemminkin. Hän kuitenkin toivoo, että Rovaniemi voisi toimia turistiveron testaajana, mahdollisesti jo tämän hallituskauden aikana.
– Lapin matkailijamäärät mahdollistaisivat nopean ja ehkä rohkeankin kokeilun. Saisimme kokemusta, mitä vero voisi merkitä kaikille Suomen kunnille.
Ensi talvena Rovaniemen matkailijoiden määrän odotetaan kasvavan entisestään. Esimerkiksi useat lentoyhtiöt ovat kertoneet lisäävänsä lentojen määrää kaupunkiin.