Pohjois-Suomi on suhteellisesti hyvin edustettuna europarlamentissa, näkee Lapin yliopiston politiikan professori Laura Junka-Aikio.
Pohjois-Suomesta europarlamenttiin lähtevät torniolainen Katri Kulmuni (kesk.), oululainen Sebastian Tynkkynen (ps.) ja suomussalmelainen Merja Kyllönen (vas.).
Lapin äänestysprosentti oli heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Vain kolmasosa lappilaisäänestäjistä suoritti kansalaisvelvollisuutensa eurovaaleissa.
Eurovaalit koetaan jossain määrin etäisiksi, Junka-Aikio sanoo.
– Vaalit ovat näkyneet hyvin vähän mediassa, vaikka pohjoinen media, kuten Lapin Kansa ja Yle Lappi ovat yrittäneet nostaa teemoja esiin. Noin yleisesti eurovaalit eivät ole näkyneet keskusteluissa samalla tavalla kuin vaikka eduskuntavaalit, Junka-Aikio toteaa.
Lapin kannalta isoja päätöksiä
Eurovaalien ja EU:n päätöksenteon olisi kuitenkin syytä kiinnostaa lappilaisia, sillä EU:ssa tehdään isoja päätöksiä, joilla on paljon merkitystä Lapissa.
– EU:n tasolla käsiteltävät ympäristölainsäädäntöön liittyvät asiat ja erilaiset maankäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvät strategiset linjaukset näkyvät Suomessa hyvin voimakkaasti nimenomaan täällä pohjoisessa. Joten siinä mielessä meidän pitäisi olla hyvin kiinnostuneita eurovaaleista, professori toteaa.
Junka-Aikion arvion mukaan lappilaismeppi Katri Kulmuni tuo EU:ssa esille tietynlaista Lappia.
– Kulmuni on hyvin selkeästi sanonut, että hän on suomalaisen teollisuuden puolella. Mitä se tarkoittaa luonnonvarateollisuudelle Lapissa, ei ole välttämättä kaikkien lappilaisten mieleen.
Junka-Aikio pitää kuitenkin tärkeänä, että Lapissa on oma meppi, vaikkei hän voisikaan ihan kaikkia lappilaisia edustaa.
Professori toteaa, että saamelaisten kannalta on merkittävää, että Ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n edustus EU:ssa säilyy.
– RKP:n ytimessä on ihmisoikeuspohjainen politiikka. Se on saamelaisille tuki ja turva suhteessa EU:hun ja luonnonvarakysymyksiin.
Kartta muuttui vihreästä siniseksi ja taas vihreäksi
Viime vuonna eduskuntavaaleissa nähtiin, kuinka Lapissa aina niin vahvan keskustan kannatus siirtyi perussuomalaisten puolelle. Junka-Aikio näkee, että nyt keskusta on ainakin osittain saanut takaisin kannattajiaan.
Toisaalta myös näyttää siltä, että perussuomalaisten kannattajat ovat jääneet nukkumaan. Tätä eivät vaaligallupit osanneet ennustaa.
– Näissä vaaleissa on näkynyt pettymys nykyisen hallituksen politiikkaan etenkin perussuomalaisten kohdalta, Junka-Aikio toteaa.
Lapin äänestyskartta helottaa keskustanvihreänä kaikissa muissa kunnissa paitsi Kemissä ja Inarissa. Niissä Vasemmistoliitto oli suurin puolue äänikuningatar Li Anderssonin menestyksen myötä. Kemin punaisuudesta ei ole kukaan yllättynyt, mutta miten on Inarin laita?
– Inari oli itse asiassa se yllätys. Meillähän on kuitenkin perinteisesti vasemmiston kannatus Lapissa jakautunut ehkä vähän eri lailla, toteaa Junka-Aikio.
Kokeneita poliitikkoja
Hän arvelee, että näissä vaaleissa myös vihreät äänet ovat kanavoituneet Li Anderssonille.
– Inarihan on aika moninainen väestöjakaumaltaan. Siellä on toisaalta pitkän ajan paikallisia ihmisiä, mutta myös paljon muualta muuttaneita nuoria, erilaisia ammattilaisia, etätyötekijöitä ja matkailun parissa toimivia.
Europarlamenttiin valittiin nyt erittäin kokeneita poliitikkoja, vaikka moni onkin parlamentissa ensikertalaisina.
– Sillä on merkitystä, ettei ole politiikassa ihan untuvikko. Että on valmiiksi hyvät verkostot ja vankka poliittinen asiaosaaminen.
Junka-Aikio arvelee, että vaaleissa asiakysymykset nousivat äänestäjien keskuudessa tärkeiksi.
– Äänestystulos näkyy vastavoimana huolelle siitä, että politiikka on kutistumassa pelkästään heittelyksi ja tunnepuheeksi.