Keski-ikäiset iltavirkut liikkuvat vähemmän kuin aamuvirkut ja viettävät enemmän aikaa paikallaan, kertoo Oulun yliopiston tuore väitöstutkimus.
Tutkimus paljasti lisäksi, että epäsäännöllinen unirytmi heikentää sydän- ja verisuoniterveyttä, mikä ilmenee erityisesti vyötärönympäryksen kasvuna. Päivittäinen liikunta voi kuitenkin lievittää epäsäännöllisen unirytmin terveysriskejä.
Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytminsä perusteella aamu-, päivä- ja iltavirkkuihin. Sisäisen vuorokausirytmin ohjaava vaikutus näkyy käyttäytymisessä, vireystilan ajoittumisessa ja mieltymyksessä nukkumaanmenoajoissa.
Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että iltavirkkuuteen ja epäsäännölliseen unirytmiin liittyy terveysriskejä, kuten alttius huonoille elintavoille ja yhteys heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen.
Näin tutkimus tehtiin
Fyysistä aktiivisuutta ja istumisen määrää mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Unirytmin vaihtelu mitattiin aktiivisuusdatasta tutkimusta varten kehitetyllä ja luotettavaksi havaitulla algoritmilla. Tutkittavat täyttivät terveys- ja elintapakyselyt ja heiltä mitattiin verenpaine sekä veren rasva- ja sokeriarvot.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden, yli 5000 tutkittavan 46 vuoden iässä kerättyä aineistoa.
Oulun yliopisto toteaa tiedotteessaan, että terveystieteiden maisterin Laura Nauhan väitöskirja vahvistaa säännöllisen unirytmin ja liikkumisen merkitystä keski-ikäisten sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitämisessä. Mittalaitteiden käyttö voi olla hyödyksi liikkumisen, paikallaanolon ja unirytmin seurannassa sekä ehkäisevää elintapaohjausta suunniteltaessa.