Kaikkein huono-osaisimmilla asuinalueilla hävitään eniten rahaa Veikkauksen peliautomaatteihin, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaistussa tutkimuksessa.
Lisäksi näillä alueilla automaattien saatavuus on suurinta. Toisin sanoen väkilukuun suhteutettuna eniten peliautomaatteja on huono-osaisimmilla alueilla.
– Valitettavasti sieltä tulee ne parhaat tuotot – niiltä ihmisiltä, joilla ei olisi varaa hävitä, THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo sanoo.
Tutkimuksessa huono-osaisuus tarkoittaa alueen matalaa tulotasoa, korkeaa työttömyysastetta ja pelkästään peruskoulun käyneiden asukkaiden korkeaa osuutta.
Alueellinen eriarvoisuus lisääntyy
Raisamon mukaan peliautomaattien sijoittaminen huono-osaisille alueille lisää alueellista eriarvoisuutta.
– Kun rahapelejä on saatavilla runsaasti, on selvää, että haitat voivat lisääntyä. Jo ennestään haavoittuvat elämäntilanteet ja taloudelliset haitat lisääntyvät, Raisamo kertoo.
THL:n erikoistutkija Jani Selinin mukaan automaattien korkea saatavuus on yhteydessä korkeampaan kulutukseen. Tämä voi aiheuttaa noidankehän.
– Se saattaa kannustaa peliyhtiöitä sijoittamaan entistä enemmän automaatteja huono-osaisimmille alueille, kun tiedetään, että kulutus on siellä korkeampaa, Selin sanoo.
Tutkimuksessa yhdistetään Tilastokeskuksen eri alueiden väestötietoja ja rahapeliautomaattipelaamista koskevia kulutustietoja postinumeroalueittain.
Automaattitiheys 1 000 asukasta kohden oli ylimmän sosioekonomisen aseman alueilla keskimäärin 1,5 automaattia, ja alimman aseman alueilla 3,2.
Tutkimuksen mukaan Etelä-Karjalan huono-osaisimmilla alueilla on väkilukuun suhteutettuna eniten peliautomaatteja. Myös Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson huono-osaisimmilla alueilla peliautomaattien saatavuus on korkeaa.
Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla automaattien saatavuus huono-osaisimmilla alueilla on pienintä. Kainuussa ei ollut lainkaan, ja Lapissa oli vain vähän peliautomaatteja saatavilla kaikista huono-osaisimmilla alueilla.
Veikkauksella vapaus sijoittaa automaatteja
Aihe on puhututtanut aikaisemminkin. Vuosina 2018 ja 2019 THL julkaisi kaksi tutkimusta rahapeliautomaattien sijoittelusta sosioekonomisesti erilaisille asuinalueille.
Jo tuolloin todettiin, että rahapeliautomaatteja oli sitä enemmän, mitä alempi oli alueen sosioekonominen asema.
– Veikkauksella on suhteellisen suuri vapaus sijoittaa automaatteja haluamilleen paikoille, eritoten tuottoisille paikoille, Selin sanoo.
Veikkauksella on vapaus sijoittaa pelisaleja haluamilleen paikoille, mutta muilta osin Veikkaus kertoo sopivansa automaattien sijoittelusta yhdessä kumppaniensa kuten kauppiaiden ja kioskien kanssa.
Automaattien määrä on vähentynyt vuosien aikana. Esimerkiksi vuosista 2018–2019, jolloin aihetta edellisen kerran tutkittiin, automaattien määrä on laskenut noin 10 000:lla.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineistot ovat vuodelta 2022, jolloin rahapeliautomaatteja oli Suomessa noin 12 000.
Veikkaus kertoo, että sillä on tällä hetkellä automaatteja ympäri Suomen noin kymmenen tuhatta.
Tarkempaa sääntelyä
Arpajaislaissa sanotaan, että automaattien sijoittelun suunnittelussa tulee ottaa huomioon pelaamisesta aiheutuvat haitat, joiden tulisi olla mahdollisimman vähäisiä.
Raisamon mukaan tutkimustulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei arpajaislaki toteudu täysin.
– Rahapeliautomaattien sijoittelusta on puhuttu jo vuosia. Jaksan ihmetellä sitä, että meillä ei säädellä rahapeliautomaattien sijoittelua millään tavoin vaan sijoittelut ovat perustuneet peliyhtiön omaan harkintaan, Raisamo sanoo.
Raisamon mukaan rahapelien saatavuutta ja sijoittelua pitäisi säännellä tarkemmin. Myös haittoja aiheuttavia pelien piirteitä, kuten koukuttavuutta ja pelien kovuutta, tulisi hänen mielestään säädellä.
Suomessa on käytössä rahapeliautomaattien hajasijoittelumalli eli niitä on sijoiteltu erilaisiin arkisiin ympäristöihin, kuten kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille. Veikkauksen automaateista noin 8 500 on hajasijoitettu ja noin omissa 1 500 on omissa pelihalleissa.
– Päävastuu näyttää nyt olevan poliittisilla päättäjillä, koska on jo pitkäaikaista näyttöä siitä, että Veikkaus ei omatoimisesti asiaan tule puuttumaan. Rahapeliautomaattien sijoittaminen erillisiin pelisaleihin voisi olla yksi keino, Selin sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että peliautomaattien siirtoa erillisiin valvottuihin tiloihin selvitetään.
Esimerkiksi tuottavuus sijoittelukriteerinä
Veikkaus kertoo Ylelle kommentoivansa tutkimusta tarkemmin sitten, kun he ovat siihen perehtyneet. Veikkauksen vastuullisuusjohtaja Susanna Saikkonen kuitenkin kertoo peliautomaattien sijoittamisesta yleisesti.
– Me emme voi, emmekä myöskään halua asettaa ketään eriarvoiseen asemaan, ja siksi peliautomaattien sijoittelu perustuu kaikilla postinumeroalueilla samoihin kriteereihin.
Saikkosen mukaan kriteereinä on esimerkiksi se, että kaikkien myyntipaikkojen täytyy pystyä valvomaan automaatteja ja huolehtimaan ikärajavalvonnasta. Yhtenä kriteerinä on myös tuottavuus.
– Kyllähän näissä on tietenkin liiketoimintaperiaatteet taustalla. Varmaan on aika selvää, että jos ihmisiä ei liiku missään tai ole mailla halmeilla, niin silloin ei kannata pyörittää siellä minkäänlaista liiketoimintaa, Saikkonen sanoo.
Veikkaus kertoo tehneensä viime vuosina useita muutoksia, jotka vaikuttavat peliautomaattien käyttöön. Pelikoneiden määrä on vähentynyt ja Veikkaus on lisännyt pelaamisen hallinnan välineitä. Vuonna 2021 pakollisen tunnistautumisen myötä automaatteihin tuli peliestot ja aikamuistutukset. Myös tappiorajoitukset ovat nykyään pakollisia.
Yksittäisten myyntipaikan automaattien määrä voi maksimissaan olla neljä, kun aikaisemmin peliautomaatteja sai olla samassa paikassa jopa 15.
– Rahapeliautomaattien pelikate eli asiakkaiden häviämä raha on vähentynyt vuositasolla sadoilla miljoonilla, Saikkonen kertoo.