Verta oli ollut ulosteessa jo jonkin aikaa. Se ei kuitenkaan vielä saanut Mika Oksasta, 58, lähtemään lääkäriin.
Syövän mahdollisuus oli kyllä käynyt Oksasen mielessä, mutta hoitoon hakeutuminen oli tuntunut vaikealta. Kun Oksanen meni lääkärin vastaanotolle helmikuussa 2023 toisen vaivan vuoksi, hän päätti ottaa puheeksi myös verenvuodon.
Tutkimuksissa selvisi, että Oksasella on peräsuolen syöpä, joka oli levinnyt maksaan ja keuhkoihin. Lääkärin mukaan syöpä on parantumaton.
– Olihan se shokki, vaikka olin sitä ehtinyt jo hieman epäilläkin. Pelko oli varmasti yksi syy, miksi venytin lääkärille menemistä.
Aluksi hoidot näyttivät tepsivän, kunnes lääkkeen vaste lakkasi.
Kun lääkäri aloitti palliatiivisen eli oireita vähentävän hoidon, päätti Oksasen tytär Emilia Oksanen toimia. Hän alkoi selvittää, mitä erilaisia hoitovaihtoehtoja voisi vielä olla saatavilla.
Oksanen löysi helsinkiläisen Arttu Lampisen, joka oli käynyt syöpähoidoissa omakustanteisesti Saksassa, kun ne lopetettiin Suomessa.
Lampiselta saatujen neuvojen myötä Emilia Oksanen lähetti samaiseen hoitopaikkaan isänsä tiedot. Pian lääkäri vastasi, että hoidot voidaan aloittaa.
– Ehdimme puhua jo hautajaisista, mutta sitten löysimmekin tällaisen mahdollisuuden, Emilia Oksanen kertoo.
”Joillekin ulkomaille hoitoihin hakeutuminen on viimeinen oljenkorsi”
Vuosittain syöpähoitoihin ulkomaille hakeutuu Suomesta yksittäisiä potilaita HUSista. Näin arvioi HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.
Syöpäsairaala Docrateen ylilääkäri Juha Kononen arvioi ulkomaille hoitoihin lähtevän joitain kymmeniä joka vuosi.
Virallista tilastotietoa ulkomaille hoitoon hakeutuvien määristä ei kuitenkaan ole.
Kononen arvioi, että eniten Suomesta lähdetään hoitoihin Saksaan, jossa on paljon tutkimuskeskuksia ja kaupallista toimintaa kokeellisista hoidoista. Toinen kohde on Pohjois-Amerikka, jossa tehdään paljon varhaisen vaiheen tutkimuksia.
Koska syövän hoito Suomessa on Johanna Mattsonin mukaan hyvin korkealaatuista, on ulkomaille hoitoihin hakeutumiseen yleensä aina jokin selkeä syy.
Potilas voi vaikkapa sairastaa harvinaista syöpää, johon ei ole saatavilla palveluvalikoimaan kuuluvaa eli julkisin varoin rahoitettua hoitoa Suomessa.
Suomessa ei esimerkiksi ole lasten aivokasvainten hoitoon käytettävää, protonihoitoihin tarvittavaa sädehoitolaitteistoa. Tällaista hoitoa tarvitsevat lähetetään ulkomaille, eikä heille aiheudu siitä ylimääräisiä kustannuksia.
Harvinaisten syöpäsairauksien osalta on olemassa myös kansainvälinen asiantuntijasairaaloiden verkosto. Suomesta siinä ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
– Sitä kautta on mahdollisuus konsultoida kansainvälisiä asiantuntijoita ja lähettää hoitoon potilaita, joille on ulkomailla juuri tähän syöpään tarkoitettu tutkimuksellinen hoito.
Ulkomaille saatetaan lähteä Mattsonin mukaan myös yleisempien syöpien tutkimushoitoon, jolloin hoidot yleensä maksaa tutkimustaho.
Jotkut hakeutuvat ulkomaille hoitoihin, jotka eivät kuulu Suomessa palveluvalikoimaan. Tällöin hoidot pitää kustantaa itse. Jos ulkomailla saatu hoito kuuluu Suomen palveluvalikoimaan, potilaalle korvataan korkeintaan se hinta, mitä hoito olisi maksanut Suomessa.
Ulkomailla saaduista syöpähoidoista voi saada korvausta Kelalta. Korvausta voi saada, jos sairastuu äkillisesti ulkomailla tai jos varta vasten matkustaa hoitoon toiseen maahan.
Ennakkolupahakemuksia ulkomaille tuli Kelalle viime vuonna 300. Määrä on ollut melko lailla sama viime vuosina.
– Hakemuksista yleensä puolet hylätään.
Kelan etuuspäällikkö Marika Lahtivirta kertoo, että syitä ulkomaille hoitoon hakeutumiseen on esimerkiksi se, että ihmisellä on joku kytkös tiettyyn maahan. Osa taas haluaa päästä jonkun tietyn lääkärin hoidettavaksi.
– Joillekin ulkomaille hoitoihin hakeutuminen on ikään kuin viimeinen oljenkorsi, jos hoidot Suomessa on päätetty lopettaa.
Saksasta hoito, jota Suomessa ei haluttu antaa
Ulkomaille hoitoon lähteminen epäilytti aluksi Mika Oksasta. Eikä vähiten siksi, että hoidot ovat kalliit. Yksi hoitokerta maksaa miltei 4 000 euroa.
Emilia Oksanen otti puolisonsa kanssa pankista lainaa hoitojen kustantamiseksi. He järjestivät myös pienkeräyksen.
– Tämä ei ole rahallisesti mitattavissa oleva asia. Jos saamme iskälle lisää elinvuosia, olen valmis laittamaan siihen rahaa, miten paljon tahansa.
Ensimmäinen hoitomatka Saksaan oli tämän vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen Oksanen kävi hoidoissa vielä kaksi kertaa kuukauden välein. Seuraava matka on edessä kesäkuussa.
Oksaselle annetaan Saksassa Tace-hoitoa. Se tarkoittaa sitä, että kasvaimeen ruiskutetaan sytostaattia suoraan suonen kautta.
Hoidot ovat tehonneet hyvin. Maksassa ollut 6,5 senttimetrin kokoinen etäpesäke on pienentynyt useita senttejä. Mikä tärkeintä, Oksasen vointi on kohentunut huomattavasti.
Sama hoitomuoto on tarjolla myös Suomessa, mutta Oksasen lääkäri ei nähnyt sen hyödyttävän hänen tapauksessaan.
Taetta parantumisesta eivät Saksan hoidotkaan anna, mutta mahdollisesti paljon lisää elinvuosia. Ne ovat tärkeitä, jotta Oksanen saa nähdä lapsenlapsiensa kasvavan.
Halu auttaa muita
Oksasen perhe ei ole ainoa, jota helsinkiläinen Arttu Lampinen on auttanut.
Lampinen saa jatkuvasti viestejä ihmisiltä, jotka sairastavat itse tai jonka läheinen sairastaa syöpää. He pyytävät tietoja eri hoitovaihtoehdoista ja neuvoja ulkomaille hoitoon hakeutumiseen.
– Tilanne näillä ihmisillä on yleensä se, että he ovat käyneet kaikki hoidot Suomessa läpi, eikä jäljellä ole enää vaihtoehtoja.
Välillä yhteydenotot ovat tuntuneet Lampisesta raskailta, mutta hänellä on kuitenkin halu auttaa.
Vaihtoehtoisten hoitojen ja hoitopaikkojen löytäminen muista maista voi olla vaikeaa, ja siksi Lampinen jakaa mielellään tietämystään asiasta.
Eräällä tavalla hän kokee siihen myös velvollisuutta. Hän ei itse olisi päässyt ulkomaille hoitoihin ilman tuntemattomien ihmisten tekemiä lahjoituksia.
Ennen ulkomaille hoitoon hakeutumista Lampinen suosittelee kuitenkin keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa Suomessa.
”Toivon, että olisin mennyt lääkäriin aiemmin”
Mika Oksanen ei usko olevansa ainoa, joka on kärvistellyt terveysvaivojen kanssa yksin ja odottanut niiden menevän ohi.
Tämä on yksi syy, miksi Oksanen haluaa kertoa julkisesti kokemuksistaan.
– Toivon, että olisin mennyt lääkäriin aiemmin.
Toinen syy on se, että tietoisuus eri hoitovaihtoehdoista ja mahdollisuuksista lisääntyisi. Niiden avulla hänkin sai mahdollisesti lisää elinaikaa.
Siitä hän kiittää lääketieteen lisäksi läheisiään ja ihmisiä, jotka lahjoittivat rahaa hoitoihin.
– Olen todella kiitollinen, sukulaisille, ystäville ja lahjoittajille, että sain tällaisen mahdollisuuden.
Muokattu 17.6.2024 kello 10:19: Vaihdettu juttuun oikea audio.