Ruotsi joutuu toistaiseksi odottamaan suunnitelmissaan luovuttaa Gripen-hävittäjiä Ukrainalle.
Ruotsi lupasi keväällä Ukrainalle hävittäjiä ja tutkavalvontakoneen. Ukraina on sodan alusta asti toivonut saavansa lännestä hävittäjiä pärjätäkseen Venäjän hyökkäystä vastaan. Toistaiseksi maahan on saatu vasta muutama Mig-hävittäjä.
Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että länsi tarjoaa liian montaa hävittäjätyyppiä. Pisimmällä on F-16 -hävittäjien lentäjien koulutus ja koneiden luovuttaminen Ukrainalle. F-16 -hävittäjiä on luvassa useammasta maasta ja enemmän kuin ruotsalaishävittäjiä ja hanke on pidemmällä, joten ruotsalaiset odottavat.
Ruotsin lupaama tutkavalvontakone voi toimia myös F-16 -hävittäjien kanssa, ja sen lahjoittaminen voi tapahtua nopeammin kuin Gripenien mahdollinen luovutus.
Lentokoneiden käyttö Ukrainassa vaatii myös henkilöstön kouluttamista ja lisäksi pitää rakentaa esimerkiksi huoltojärjestelmä.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoittivat toukokuun lopussa sopimuksen hävittäjäyhteistyöstä.
– Jatkamme keskustelua Gripeneistä. Sopimuksessa sanotaan, että on tärkeää, että tämä tapahtuu läheisessä koordinaatiossa muiden 15 maan kanssa, jotka ovat mukana hävittäjäkoalitiossa ottaen huomioon useiden hävittäjäjärjestelmien käytön, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson sanoi Nato-kokouksen yhteydessä Brysselissä.
Myös Ranska ilmoitti pari viikkoa sitten luovuttavansa Mirage-hävittäjiä Ukrainalle ja kouluttavansa lentäjiä.
Nato ottaa Yhdysvalloilta vastuuta Ukrainan tuessa
Ukrainan tukeminen sodassa hallitsee Naton ylimääräisen puolustusministerikokouksen keskusteluja.
Nato-maat yrittävät sopia nelivuotisesta tuesta Ukrainalle. Tuki olisi vuosittain 50 miljardia euroa, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki.
Ukrainalle menevää sotilaallista apua on tähän asti johtanut Yhdysvaltain johtama Ramstein-ryhmä. Nato ottaisi osan tehtävistä itselleen. Aseiden luovuttaminen olisi edelleen liittolaismaiden vastuulla.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi viime viikolla Suomessa, että tuessa on ollut kuoppia ja viiveitä, joista Ukraina on kärsinyt ja joita ei enää saisi tapahtua.
Suomi edistää esikunta-asiaa
Suomen ja Ruotsin siirtyminen Yhdysvalloissa olevan Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alaisuuteen on yhä työn alla.
Koska Yhdysvallat on kaukana, Pohjois-Euroopan komentoon tarvitaan lisäksi alueellisia keskuksia. Suomi teki alkutalvesta esityksensä, että Suomessa olisi Norfolkin alla toimiva maavoimaesikunta ja täällä harjoittelevia muiden maiden joukkoja koordinoiva FLF-esikunta (forward land forces). Häkkäsen mukaan Suomi on neuvotellut asiasta jäsenmaiden kanssa ja neuvottelut jatkuvat nyt puolustusministerikokouksen yhteydessä.
– Suomelle on tärkeää saada vahva komentorakenne pohjoiseen, puolustusministeri Antti Häkkänen korostaa.
Eilen Stoltenberg tapasi Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Budapestissä. Tapaamisessa tuli selväksi, että Unkari ei halua antaa apua Ukrainalle. Nato sallii maan jättäytymisen ulkopuolelle, eikä tämä ole liittokunnassa tavatonta.
Unkari ei kuitenkaan estä muiden jäsenmaiden tukea.
Häkkäsen mukaan Unkarin kieltäytyminen Ukrainan tukemisesta ei heikennä lännen tukea.
– Unkari ei ole tähän astikaan antanut tukea. Vain konkreettinen annettu sotilaallinen, materiaalinen, taloudellinen tuki ratkaisee.
Tilanne on eri kuin EU:ssa, jossa tukien maksamiseen vaaditaan jäsenmaiden yksimielinen päätös ja tukia jumiutuu Unkarin vastustukseen. Unkari on EU:ssa estänyt tuen maksamisen toimeenpanoa silloinkin, kun on jo hyväksynyt tuen periaatteessa. Unkari vastustaa esimerkiksi Venäjän jäädytettyjen varojen tuottojen käyttämistä Ukrainan tukemiseen.
G7-maat käsittelevät jäädytettyjen varojen tuottojen käyttöä kokouksessaan Italiassa.