Itämeren puolustuksen johtamisesta on tullut Nato-maille hankalasti ratkaistava kysymys. Se on viivyttänyt myös päätöksiä Naton esikuntarakenteesta.
Kyse on myös strategisesti tärkeiden saarten puolustamisesta. Ne ovat Suomelle kuuluva Ahvenanmaa, Ruotsin Gotlanti ja Tanskan Bornholm.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton suunnitelmissa siirtymässä Yhdysvalloissa toimivan Norfolkin esikunnan alle. Siellä suunnitellaan ja vastataan Naton pohjoisen alueen puolustustamisesta. Lopullista päätöstä siirrosta ei ole vielä tehty. Asiaa hidastaa sopiminen esikuntarajoista.
Ylen kuulemien diplomaattilähteiden mukaan Itämeren puolustamisen esikuntarajoja ei ole saatu vielä piirrettyä. Erityisesti Baltian maiden ja Pohjoismaiden näkemykset eroavat toisistaan.
Itämeren Nato-maat kuuluvat nyt Brunssumin Hollannista toimivan esikunnan alle. Kun Suomi ja Ruotsi vaihtavat esikuntaa, Itämeren puolustamissuunnitelmista ja Nato-vastuista pitää sopia uudelleen.
Venäjää lukuunottamatta kaikki Itämeren rantavaltiot kuuluvat Natoon.
Isojen saarten puolustus ja hallinta on mahdollisen kriisin aikana tärkeää monille maille. Ruotsille tärkein on Gotlanti, ja se on olennainen myös Baltian kannalta. Suomelle ja Ruotsille tärkeä on myös Pohjanlahden suulla oleva Ahvenanmaa.
Jokaisella jäsenmaalla on itsellä vastuu alueensa puolustuksesta, mutta Naton kautta tulevaa apua koordinoivat esikunnat.
Keskustelussa on nostettu esiin jopa malli, jossa saaret kuuluisivat Brunssumin esikunnan alle, vaikka Pohjoismaiden mantereiden puolustus olisi Norfolkin vastuulla.
Tätä pidetään Ylen kuulemien lähteiden mukaan Pohjoismaissa toteutuskelvottomana ajatuksena.
Esikuntarajoissa mietitään niin aluevesirajoja kuin puolustuksen tarkoituksenmukaisuutta. Eri aselajien johtaminen saattaa noudatella eri rajoja. Itämeren merivalvontaa koordinoiva esikunta esimerkiksi näyttää menevän Saksan Rostockiin, vaikka Ruotsikin olisi siitä kiinnostunut.
Mahdollisen kriisin aikana suunnitellut rajat todennäköisesti muuttuisivat.
Erilaisia ratkaisumalleja on pöydällä. Ylen tietojen mukaan asia kuitenkin etenisi Pohjoismaiden toivomaan suuntaan.
Suomi on toivonut saavansa Norfolkin alla toimivan maavoimaesikunnnan ja Norja ilmavoimien esikunnan. Niin kauan kuin esikuntarakenne on auki, myöskään näistä ei voida päättää.
Ruotsin puolustusministeri ei vastaa suoraan, onko saaria ehdotettu erotettavaksi eri esikuntien alle. Asiasta on hänen mukaansa asiasta on monenlaisia näkemyksiä.
Asia nousee keskusteluun huomenna puolustusministerikokouksessa.
– Tämä pitää ratkaista mielummin sotilaallisin kuin poliittisin perustein. Naton Euroopan joukkojen komentaja tulee löytämään ratkaisun, joka palvelee kaikkia, Pål Jonsson sanoo.
Lisätty Ruotsin puolustusministerin kommentit 17.15