Luvassa Suomeen: koko vuodelle 2024 nollakasvua, mutta loppuvuonna talous on jo selvässä kasvussa. Ensi ja sitä seuraavalle vuodelle noin puolentoista prosentin talouskasvua.
Näin ennustaa valtiovarainministeriö (VM) Suomen talouteen lähivuosille.
Edes talouskasvun käynnistyminen yhdessä hallituksen mittavien sopeutusten kanssa ei kuitenkaan riitä tasaamaan velkaantumista tulevina vuosina.
VM ennustaa, että julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa jo kuluvana vuonna yli 80 prosenttiin. Julkisyhteisöjen velkasuhde kuvaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tulevina vuosina, joille VM ennustaa kohtalaista talouskasvua, julkisen talouden alijäämät pienenevät, mutta eivät läheskään riittävästi estämään velkaantumisen kasvua. Velkaantumisen tahti kyllä hidastuu, mutta velkamäärät jatkavat yhä kasvamistaan.
VM:n ennustepaperissa suhdanteen merkitystä julkistaloudelle tilanteelle kuvataan dramaattisilla sanoilla.
”Paljon on nyt kiinni suhdanteen käänteestä. Tuleeko se tarpeeksi ajoissa, onko se tarpeeksi voimakas, kohentaako se julkista taloutta koko painollaan? Etenemme veitsen terällä.”
EU:n tarkkailuluokka uhkaa – tarvitaanko lisäsäästöjä?
Kuluvana vuonna julkinen talous on ennusteen mukaan 3,7 prosenttia alijäämäinen. Se ylittää rajan, minkä jälkeen jäsenvaltio voi päätyä EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Ratkaisevia ovat kuitenkin EU-komission itse laatimat ennusteet. Viimeisimmässä komission ennusteessa Suomen alijäämä jäisi rajan alle.
Ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander toteaa, että ennusteen alijäämälukujen vuoksi hallitus joutuu arvioimaan mahdollisia lisäsopeutuksia.
– En ota kantaa siihen, että sanoisin suoraan mitä pitäisi tehdä, vaan totean, että nämä numerot ovat hallituksella tiedossa ja hallitus itse harkitsee, miten se reagoi, Spolander sanoo.
Suoraan kysymykseen uusien sopeutusten tarpeesta Spolander vastaa, että ”tässä yhteydessä erityistä tarvetta lisäsäästöille ei ole”.
Näin Spolander arvioi sopeutustarpeita:
Mikä tuo miinusta julkiseen talouteen?
VM näkee julkisen talouden kehityksessä hyviä ja huonoja kehityskulkuja. Käydään ensin läpi positiiviset.
Taantuman väistyminen ja kasvun käynnistyminen pienentävät tulevien vuosien alijäämiä. Kun julkinen talous on alijäämäinen, osa menoista pitää rahoittaa velalla.
Hallituksen tekemät sopeutustoimet alkavat VM:n arvion mukaan niin ikään kohentaa julkista taloutta. Muutaman vuoden kuluessa myös työllisyystilanne paranee. Työllisyys kohenee maahanmuuton ja hallituksen työllisyystoimien ansiosta.
Entä huonot uutiset?
Ensinnäkin verokertymä jää uusiempien tietojen mukaan siitä, mitä aiemmin ennustettiin. Se kasvattaa alijäämää.
Toiseksi kuntien ja hyvinvointialueiden menot kiihtyvät odotettua nopeammin. VM kuvaa hyvinvointivalueiden hiljattain raportoimia talouslukuja huolestuttaviksi.
Kolmanneksi rahaa uppoaa odotusten mukaisesti korkokuluihin selvästi entistä enemmän.
Taantuma päättyy
Suomen talous kasvoi VM:n mukaan hieman jo alkuvuodesta. Loppuvuonna kasvu käynnistyy jo vauhdikkaammin, mutta koko vuodelta talouskasvu jää silti nolliin.
Näin ministeriö ennustaa tulevien vuosien kasvusta:
Talouteen saa ennusteen mukaan vauhtia etenkin yksityisen kulutuksen kasvu. Sitä edistävät hidastuva inflaatio, laskevat korot ja kasvava luottamus talouteen.
Maailmantalouden koheneminen puolestaan tuo Suomen vientiin vauhtia. Samaan aikaan investoinnit kasvavat.
Juttua täydennetty 17.6.2024 kello 12:09: lisätty Mikko Spolanderin kommentti. Lisäksi korjattu 12.42 termi ylijäämä alijäämäksi.