Tiedätkö, mitä maksaa postimerkki?
– En varmaan ole ikinä ostanut postimerkkiä, mutta varmaan 3,90 euroa, kuopiolainen Inka Karhapää heittää.
21-vuotissyntymäpäiväänsä äitinsä kanssa Helsinkiin viettämään saapunut Karhapää ei ole ainoa, jolle postimerkin hinta on kysymysmerkki.
Kyselykierros Esplanadin puistossa tekee selväksi sen, minkä tilastot jo kertovat: postikortteja ja kirjeitä lähetetään nykyään todella vähän. Ei siis ihme, että huhtikuun lopulla 20 sentillä 2,5 euroon noussut hinta ei ole ihmisten tiedossa.
Postin jakaman paperipostin määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 70 prosenttia. Määrä jatkaa laskuaan ja eteisen lattialle tippuvasta postista enää vain kolme prosenttia kulkee postimerkillä.
Eniten postimerkkejä liimaillaan joulun alla, vaikka paperisten joulutervehdystenkin määrä on vähentynyt 2000-luvulla kymmenillä miljoonilla. Myös kesä on merkittävä sesonki, kertoo Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja Sami Määttä.
– Ihmisillä on kesäisin paljon lähettämisen tarpeita. On lomia ja sitten toki kaikenlaisia juhlien kutsu- ja kiitoskortteja.
Posteljoonilla jopa 15 kilpailijaa
Postin tilastojen mukaan suomalainen käyttää postikorttien ja kirjeiden lähettämiseen vuodessa keskimäärin alle 20 euroa. Postimerkillä kulkevaa postia keskivertokuluttaja saa kerran kuukaudessa.
– Paperinen muistaminen alkaa olla eksklusiivinen asia tässä ajassa, jossa tekstareita ja whatsappeja on kovin helppo lähettää, Määttä sanoo.
Vuonna 2014 postimerkki maksoi euron. Määttä selittää postimerkin vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunutta hintaa lähetettävän postin määrän vähenemisellä ja kustannusten nousulla.
– Käymme monta kertaa viikossa niin sanotusti jokaisella ovella. Taustalla pyörii logistiikkakoneisto, josta nämä kustannukset koostuvat.
Katso tästä kenelle ihmiset lähettävät postikorttiterveisensä:
Kilpailu postiluukulla on kovaa digiaikanakin, sillä perinteisen posteljoonin lisäksi yritysten lähettämää kirjepostia, mainoksia ja lehtiä kuljettaa 15 muuta jakeluyritystä.
Määttä selittää, että postilakiin kirjattu yleispalveluvelvoite pakottaa postin kulkemaan aina maan syrjäisimpiin nurkkiin asti, kun taas muita toimijoita ohjaavat kaupalliset periaatteet.
Etanapostilla on edelleen paikkansa
Palautetta postimerkin korkeasta hinnasta ei ole tullut juurikaan.
Määttä uskoo sen johtuvan siitä, että perinteistä postia lähetetään nykyään harvoin ja silloin kun lähetetään, aikomus ei tyssää postimerkin hintaan.
– Se on enemmänkin viitsimiskysymys, sillä muutama euro on lopulta pieni hinta toisen ihmisen ilahduttamisesta.
Eniten postikortteja lähettävät iäkkäämmät ihmiset ja postcrossing-harrastajat. Hektisessä pikaviestimaailmassa hitaampi kommunikaatio ja käsillä tekeminen saavat kuitenkin koko ajan enemmän tilaa.
Nuoret ovat löytäneet jo paperikalenterit, olisivatko seuraavana vuorossa käsinkirjoitetut kortit ja kirjeet?
Määttä uskoo, että paperisen muistamisen idea korostuu ajassa, jossa kaikki on totuttu saamaan nyt ja heti.
– Kun toisen muistamiseen näkee enemmän vaivaa, se tuntuu paljon arvokkaammalta kuin aiemmin.
Kuopiolainen Inka Karhapää muistelee saaneensa postikortin joskus ystävänpäivänä, mutta hän ei ole ikinä lähettänyt itse sellaista.
Tänään, 21-vuotispäivänään, hänelle tulee siihen yllättäen tilaisuus, kun toimittaja ojentaa hänelle kortin, jossa on valmiina postimerkki.
– Lähetän tämän isosiskolleni, joka saa heinäkuussa esikoisensa, Karhapää sanoo ja alkaa innoissaan rustata tekstiä.
Kumpikohan ehtii perille ensin kortti vai vauva?
– No toivottavasti kortti!