Sen pitää olla sopivan kokoinen, rakenteeltaan selkeä ja miellyttää silmää.
Yliopisto-opiskelija Vilma Järviluoma tietää, että eräänlaisesta kumppanin etsinnästä on kysymys myös kalenterikaupoilla. Hän tutkaili paperikalentereita helsinkiläisessä Rosebud Sivullinen kirjakaupassa tammikuun alussa.
– Yritän miettiä, millaista kalenteria jaksan katsoa vuoden jokaisena päivänä, Järviluoma tuumaa.
Kalenteriostoksen kanssa ei hötkyillä. Onhan kyseessä yksi vuoden tärkeimmistä hankinnoista.
Vaikka elämä ja sen aikataulutus on siirtynyt yhä vahvemmin verkkoon, perinteisiä paperikalentereita ostetaan edelleen paljon etenkin kirjakaupoista ja marketeista, kertoo Suomen suurimman kalenterivalmistajan Ajaston toimitusjohtaja Petri Salo.
Hänen mukaansa tässä nykyisessä ”Microsoft-ajassa moni haluaa kuitenkin myös paperisen kalenterin”. Niiden myynti on ollut viime vuosina hieman jopa kasvussa. .
Paperikalentereita ostavat ehkä hieman yllättäen erityisesti nuoret naiset, niin sanotut diginatiivit.
Viime vuonna pelkästään Ajasto myi Suomessa lähes 3 miljoonaa paperikalenteria, joista valtaosan vähittäismyynnin kautta. Aiemmin kalenterikauppaa käytiin paljon myös yritysten kanssa, jotka tekivät isoja tilauksia omalla logollaan.
– Koska yritykset ja järjestöt eivät enää juurikaan anna kalentereita työntekijöilleen ja asiakkailleen joululahjoiksi, ihmiset menevät tammikuussa ostamaan itselleen sellaisen, Salo kertoo.
Paperikalentereiden suosiosta kertoo myös se, että Helsingin yliopiston Almanakkatoimisto teki viime vuonna 11 prosentin kasvun liikevaihdossaan.
Almanakkatoimisto myy oikeuksia nimipäivien käyttöön kalentereissa. Toimistosta arvioidaan, että viime vuonna painettiin noin kymmenen miljoonaa paperikalenteria. Luku ei sisällä ulkomaisten valmistajien kalentereita.
Työlle ja vapaa-ajalle omat kalenterit
Syitä paperikalenterien suosiolle on paljon. Se on henkilökohtaisempi kuin sähköinen kalenteri, jota myös muut voivat tarkastella ja tehdä siihen merkintöjä. Käsinkirjoittaminen auttaa tutkitusti muistamaan paremmin ja kirjaamaan asiat persoonallisesti. Paperikalenterista ei myöskään lähde samanlaisia kuormittavia muistutuspiippauksia kuten puhelimesta.
Lue lisää paperikalenterin hyödyistä tästä.
Nykyään moni käyttää rinnakkain paperista ja sähköistä kalenteria. Näin toimii myös vuoden 2024 kalenteria ostanut Järviluoma.
– Huomaan, että paperikalenteria täyttäessä minulle selkeytyy paremmin, mitä kaikkea on tulossa ja kuinka paljon. Asiat voi merkitä vaikka eri väreillä, niin saa heti sellaisen näkymän, että mitä on tulossa, hän perustelee.
Moni pitäytyy paperikalenterin käytössä myös siksi, että pyrkii siten vähentämään ruutuaikaa. Kahdella erilaisella kalenterilla voi olla tärkeä rooli työn ja vapaa-ajan erottamisessa toisistaan. Varsinkin aikoina, joilloin moni tekee paljon töitä etänä.
– Omia menoja ei enää kirjata samalla tavalla työkalenteriin kuin ennen, Petri Salo Ajastolta sanoo.
Tästä kertoo Salon mukaan sekin, että niin sanottujen taskukalentereiden menekki on pienentynyt. Asiat, jotka aiemmin kirjoitettiin kapeaan kalenteriin, naputellaan nykyään puhelimeen.
Kalenterin käyttö on enemmän kuin ajanhallintaa
Varsinainen paperikalenteri on saanut aiempaa laajemman tehtäväkirjon, jonka myötä sen suosituin koko on kasvanut A5:ksi. Sellaisia myydään eniten myös Suomalaisessa kirjakaupassa.
Suomalaisen kirjakaupan kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola kertoo, että kalenterista on tullut yhä enemmän muutakin kuin pelkkä ajanhallinnan työväline.
– Paperikalenteri on alusta omien ajatusten reflektoinnille, luovuudelle ja omille harrastuksille omistautumiselle. Se on entistä enemmän päiväkirjamaisempi ja esineenä kauniimpi kuin takavuosina, Pikkola sanoo.
Kalenterin käyttäjät tekevät sen sivuille erilaisia to do -listoja, pitävät kiitollisuuspäiväkirjaa ja kirjaavat päivän kohokohtia. Muutama vuosi sitten etenkin nuoria naisia innostanut ”bujoilu-trendi” eli bullet-journalin harrastaminen vaikuttaa edelleen, mutta nykyään vain harva jaksaa enää tehdä kalenterinsa alusta alkaen itse.
Vilma Järviluoma kertoo bujoilleensa aiemmin itsekin. Se oli hauskaa, mutta vei paljon aikaa.
– Nyt ajattelen, että olisi kiva, jos joku olisi tehnyt sen pohjatyön minun puolesta ja voisin itse vain täytellä.
Toisinaan hänellä on ollut tapana esimerkiksi kirjoittaa kalenterin ylänurkkaan päivän parhaan jutun. Niitä on ollut sitten hauska selailla jälkikäteen.
Ajaston Petri Salo kertoo, että etenkin paperikalentereiden innokkaimmat käyttäjät – nuoret naiset – haluavat, että kalenteri sopii omaan persoonaan. Siksi etenkin kansien kuosi- ja värivalikoimaan panostetaan paljon.
– Me miehet kun valitsemme kalenteria, se on musta tai se saattaa olla myös musta, hän veistelee.
No, millainen kalenteri päätyi Järviluoman vuosikumppaniksi?
Vahva kandidaatti on harmaakantinen A5-kokoinen kalenteri, jonka aukeama näyttää viikonpäivät päällekkäisinä laatikoina.
– Ehkä otan tässä välissä lounasbreikin ja teen valinnan vasta sen jälkeen, Järviluoma sanoo ja lähtee opiskelijaravintolaan.