Maankäyttösektorilla ja liikenteessä tarvitaan määrätietoisia toimia ilmastolain tavoitteisiin pääsemiseksi, sanoo Suomen ilmastopaneeli kannanotossaan.
Ilmastopaneelin mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet eivät ole riittäviä, jos vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite ja EU:n yhteisesti sovitut velvoitteet maankäyttösektorilla halutaan saavuttaa. Viimeaikaiset hallituksen päätökset vaarantavat sen mukaan päästötavoitteiden saavuttamisen myös taakanjakosektorilla. Siihen kuuluvat esimerkiksi liikenne ja maatalous.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan hallituksen käytössä olevia keinoja ovat muun muassa lainmukaisten ilmastosuunnitelmien toimeenpano ja ilmastosuunnitelmien päivitys. Lisäksi EU:lle olisi toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma.
Tämän vuoden puolella hallituksen on tarkoitus tuoda myös esiin hallitusohjelman mukainen päästövelan lyhentämisohjelma.
– Kustannustehokkaat toimenpiteet pitää ottaa käyttöön heti, Seppälä sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Erityisesti maankäyttösektorilla on paneelin mukaan jätetty hyödyntämättä lukuisia kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja.
– Käytännössä välittömästi toteuttamiskelpoisimmat toimet maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi ovat maaperäpäästöjen vähentäminen, metsäkadon minimoiminen ja metsän kasvun voimistaminen, sanotaan kannanotossa.
”Tekemättömyys maksaa”
Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunan mukaan Suomeen on suunnitteilla 260 miljardin edestä puhtaan energian ja teollisuuden investointihankkeita. Ilmastopaneeli toteaa, että politiikan tulisi olla johdonmukaista, jotta nämä investoinnit toteutuisivat.
Seppälän mukaan on tärkeää ymmärtää, ettei kyseessä ole pelkästään investointiasia, vaan ilmastotoimilla varmistetaan myös EU:n turvallisuutta.
Ilmastopaneeli muistuttaa, että viime vuosi oli mittaushistorian kuumin ja äärimmäiset sääolosuhteet koettelevat yhä useammin yhteiskuntia, luontoa ja taloutta ympäri maailmaa. Jatkuvasti etenevällä ilmastonmuutoksella on suoria ja välillisiä vaikutuksia myös Suomen talouteen ja turvallisuuteen, mikä tulee huomioida päätöksenteossa.
– Ilmastonmuutos ei ole häviämässä mihinkään, päinvastoin, Seppälä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Turvallisuusriskit pienenevät, jos ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään. Seppälän mukaan riskit liittyvät esimerkiksi elinolosuhteiden heikkenemiseen, kansainvälisten tuotantoketjujen toimivuuteen ja konflikteihin.
Ilmastopaneelin mukaan riittämättömän ilmastopolitiikan suoria kustannuksia ovat esimerkiksi tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien puuttuvien nieluyksiköiden tai päästökiintiöiden hankkiminen muilta EU:n jäsenmailta.
Liikennepäästöjen osuus on suuri
Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Hallituksen viimeaikaiset linjaukset uhkaavat kuitenkin hidastaa liikenteen päästövähennyksiä merkittävästi, sanoo paneeli.
Sen mukaan erityisesti hallituksen linjaukset jakeluvelvoitteen alentamisesta vuosina 2024-2027 ja jakelijoiden seuraamusmaksujen alentamisesta uhkaavat koko taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamista tällä vuosikymmenellä.
Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että jakelijoiden kulutukseen toimittamasta polttoaineesta tietyn määrän täytyy olla uusiutuvia polttoaineita.
Ylen aamussa keskusteltiin keskiviikkona 22. toukokuuta siitä, miten ilmasto- ja luontoaiheet näkyvät EU-vaaleissa: