Kuusamolainen Mirva on ollut pois työelämästä noin 10 vuotta.
Pitkään jatkunut stressi johti vakavaan uupumukseen, josta nouseminen on ollut hyvin vaikeaa. Tällä hetkellä hän yrittää kuntoutua mielenterveyden ongelmistaan.
Mirva ei ole toistaiseksi pystynyt terveydentilansa vuoksi ajattelemaan paluuta työelämään.
Hän on käynyt useamman vuoden kuntouttavassa työtoiminnassa vaihtelevia ajanjaksoja, jotta saisi pidettyä kiinni arjen toimintakyvystään ja kuntoutuisi.
Mirva ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, koska puhuu arkaluonteisista asioistaan. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Viimeisimmäksi Mirva pystyi olemaan työtoiminnassa vain päivän viikossa, mutta silläkin oli hänelle iso merkitys.
Sitten säästöjä hakeva hyvinvointialue Pohde päätti tehdä kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia Pohjois-Pohjanmaalla.
”Uhka, että ihmiset syrjäytyvät enemmän”
Mirvan kuntouttavan työtoiminnan järjesti paikallinen yhdistys, ja siellä tehtiin käsitöitä.
Ohjaaja oli Mirvan mukaan osaava ja muista kuntoutujista sai vertaistukea. Paikka tuntui turvalliselta. Hän oppi uusia kädentaitoja ja onnistui ylläpitämään rytmiä, jossa poistui kotoa säännöllisesti.
– Kun mielenterveyskuntoutujana on heikoimmillaan, voi tuntua siltä, ettei kuulu mihinkään. Kuntouttavassa työtoiminnassa tuli olo, että minä kuulun tähän yhteiskuntaan, vaikka en olekaan täysin työkykyinen.
Mirva kertoo tyrmistyneensä, kun hyvinvointialueelta tuli viime vuoden lopulla tieto, ettei hän voi enää jatkaa työtoimintaa kyseisessä paikassa.
Tuttu työtoimintapaikka lähti alta muiltakin.
Työtoimintaa järjestävistä Ksakki ry:stä ja Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:stä kerrotaan, että heidän asiakasmääränsä vähenivät loppuvuoden aikana, kun Pohde leikkasi radikaalisti työtoiminnan ostamista niiltä. Yhdistysten mukaan niillä oli aiemmin työtoiminnan asiakkaita keskimäärin kymmenkunta: nyt toisessa on kaksi ja toisessa yksi.
Mirvan mukaan Pohde tarjosi vuoden lopulla hänelle mahdollisuutta osallistua hyvinvointialueen itse tuottamaan kuntouttavaan työtoimintaan. Pohteen toiminta vaikutti kuitenkin hänestä vähemmän laadukkaalta ja sieltä puuttui ainakin tuolloin ohjaaja.
– Olisin voinut mennä kyseiseen paikkaan tekemään käsitöitä, mutta ohjausta tai tukea ei olisi ollut saatavilla, Mirva ihmettelee.
Kuusamon työllisyysasiantuntija Esa Loukusa kertoo, että kaupungissa on muitakin ihmisiä, jotka ovat jääneet tilanteen seurauksena kotinsa seinien sisäpuolelle. He eivät ole pystyneet tai halunneet mennä Pohteen omaan kuntouttavaan työtoimintaan, koska ovat kokeneet sen vääränlaiseksi tai kapea-alaisemmaksi kuin yhdistysten toiminnan.
Loukusa on huolissaan.
– Tässä on uhka siihen, että ihmiset syrjäytyvät entistä enemmän. Tämä voi myös johtaa siihen, että ihmiset tarvitsevat pitkässä juoksussa aiempaa raskaampia palveluita.
Pohde: Säästöjä on haettava
Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelua on vähennetty hyvinvointialueella säästösyistä.
Pohteen toimialuejohtajan Leena Mämmi-Laukan mukaan yhdistyksiltä ostetaan työtoimintaa edelleen paljon esimerkiksi Oulussa, mutta joissain pienemmissä kunnissa muutoksia on tullut enemmän.
Mämmi-Laukan mukaan hyvinvointialue pyrkii lisäämään kuntouttavan työtoiminnan tuottamista omana palveluna, sillä sen on arvioitu yleensä maksavan vähemmän.
Toimialuejohtaja sanoo ymmärtävänsä huolen ja harmin, mikä tilanteesta on koitunut.
– Me elämme nyt tätä valtion antamaa rahoitusta ja hallitusohjelmaa. Tällaisina ne seuraukset valitettavasti meillä kaikilla näyttäytyvät. Joudumme kiristämään nyörejä jatkuvasti.
Mämmi-Laukan mukaan kukaan kuntouttavaan työtoimintaan oikeutettu ei jää ilman palvelua. Vaikka ulkopuolisia ostoja on vähennetty, tarjolla olevaa Pohteen omaa työtoimintaa pyritään järjestämään niin laadukkaasti kuin mahdollista.
Hyvinvointialueen mukaan sen omaa työtoimintaa on pyritty kevään aikana monipuolistamaan Kuusamossa.
Mämmi-Laukan tiedossa ei ole, että Kuusamon kuntouttavasta työtoiminnasta olisi puuttunut ohjaaja, kuten haastattelemamme Mirva mainitsi. Henkilöstövaihdoksia ja tilapäisiä poissaoloja on ollut, mutta hyvinvointialueen mukaan ohjaajia on ollut työtoiminnassa pääosin riittävästi.
”Näinkö meidät hylättiin?”
Kuusamo ei ole ainoa kaupunki, jossa hyvintointialueen tekemät kuntouttavan työtoiminnan muutokset ovat herättäneet kritiikkiä. Pohde on vähentänyt yhdistykseltä ostettavaa kuntouttavaa työtoimintaa myös esimerkiksi Ylivieskassa.
Tilanteesta ärhäköitynyt Ylivieska kanteli hyvinvointialueen toiminnasta aluehallintovirastoon.
Kantelun mukaan Pohteen oma kuntouttava työtoiminta on ollut rajoitettua ja resursointi pientä. Kantelussa todetaan myös, että kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät suorastaan romahtivat Ylivieskassa viime lokakuusta alkaen. Kantelun mukaan Pohde ei enää ohjannut ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan aiempaan tapaan.
Hyvinvointialueen Leena Mämmi-Laukan mukaan jokaisen asiakkaan palveluntarve arvioidaan yksilökohtaisesti TE-palveluiden ja asiakkaan kanssa. Hän sanoo myös, etteivät kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ole vähentyneet Ylivieskassa, kun esimerkiksi viime ja tämän vuoden alkupuolta verrataan toisiinsa.
Kaupungin mukaan tällainen vertailu ei anna totuudenmukaista kuvaa.
– Tällaiset luvut kertovat palvelussa olevien asiakkaiden määrän, mutta eivät todellista palveluntarvetta. Työttömyys on lisääntynyt Ylivieskassa selvästi kesästä 2023 alkaen ja kuntouttavaa työtoimintaakin tarvitaan lisää, Ylivieskan työllisyyspäällikkö Mervi Mäkihonka huomauttaa.
Viime aikoina tilanne on alkanut Mäkihongan mukaan jonkin verran kohentua. Hän sanoo, että ihmisiä on ohjautunut työtoimintaan enemmän mutta osa kuntoutujista kokee yhä Pohteen työtoiminnan heille epäsopivana.
Samaan aikaan kun hyvinvointialue ja kaupungit vääntävät palveluista, Mirva miettii tulevaisuuttaan.
Hän on tehnyt työtoiminnan päättymisen jälkeen aiemmin oppimiaan käsitöitä yksin kotona, mikä on auttanut jaksamaan eteenpäin. Mirva on kuitenkin kokenut lisääntyvää masennusta työtoiminnan loppumisen jälkeen.
– Tuntuu todella väärältä ja surulliselta. Näinkö meidät nyt hylättiin, kun ensin niin vahvasti tuettiin?