Valtioneuvosto nimittää poikkeuksellisen tutkintaryhmän Helsingin tietomurron selvittämiseen.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) yhteyteen perustetaan itsenäinen ja laaja-alainen tutkintaryhmä.
Tutkintaryhmässä ei ole aikaisemmin tutkittu kyber- tai tietoturvaan liittyvää tapahtumaa, kertoo erityisasiantuntija Piritta Koivukoski-Kouhia oikeusministeriöstä.
– Tämä on poikkeuksellisen laaja tietomurto, joka on yhteiskunnan perustoimintoja uhannut tai erittäin vakavasti vaurioittava. Voi olla, että se on vaikuttanut myös kansalaisten turvallisuuden tunteeseen.
Edellisen kerran tutkintaryhmä nimitettiin koronan vuoksi.
Ryhmä selvittää, miten vastaisuudessa voisi varautua paremmin
Turvallisuustutkintalaki mahdollistaa poikkeuksellisen tapahtumien tutkinnan. Onnettomuuksien lisäksi tutkittavaksi voidaan ottaa myös muita vakavalla tavalla kansalaisten turvallisuuden tunnetta järkyttäneitä tapahtumia.
Otkesin alainen ryhmä ei selvitä oikeudellisia vastuita tai vahingonkorvauksia.
Tutkinnassa on tarkoitus selvittää, miten vastaisuudessa voisi paremmin varautua tilanteisiin. Tutkinnassa selvitetään muun muassa tapahtuman taustoja, miten tietoturva oli pyritty varmistamaan, miten johtamis-, valvonta- ja tarkastustoiminta oli toteutettu sekä miten viestintä sekä tietomurron kohteiden jälkihuolto toteutuivat.
Tutkintaryhmä ei tutki syyllisyyttä tai vahingonkorvauksia.
Tutkinta voi kestää vuoden
Tutkintaryhmää johtaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Hanna Tiirinki. Jäsenet ovat johtava tutkija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, lehtori Petri Koistinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, johtaja Tomi Lounema Erillisverkot Oy:stä, pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen sekä kriisiviestinnän asiantuntija Lilly Korpiola.
Tutkinnan arvioitu kesto on 9−12 kuukautta. Tutkintaryhmä laatii poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnasta tutkintaselostuksen, oikeusministeriö tiedottaa. Tutkintaryhmä tiedottaa erikseen tietomurron mahdollisille uhreille myöhemmin.
Helsingin kaupungin tämänhetkisen arvion mukaan on mahdollista, että tietomurto koskee noin 150 000 oppilasta ja lisäksi heidän huoltajiansa. Myös 38 000 työntekijän tiedot voivat olla vaarassa. Murretulla verkkolevyllä on ollut muun muassa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten asiakkaiden henkilötunnuksia, osoitteita sekä tietoja kansalaisuudesta ja uskontokunnasta vuosien ajalta.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä tietomurtona ja viestintävastuu rikostutkinnan etenemiseen liittyen on keskusrikospoliisilla.