DNA:n avulla voidaan ratkoa rikoksia, mutta myös selvittää luonnon monimuotoisuutta.
Jyväskylän yliopiston tutkijat keksivät, että kaikki elävät eliöt jättävät ilmaan näkymättömiä jälkiä. Ilmassa leijuvista pienhiukkasista voidaan eristää eliön DNA ja tunnistaa se.
Se mullistaa luonnon tutkimisen, sillä aikaisemmin tutkittava laji on pitänyt etsiä ihan konkreettisesti käsiin, nyt riittää tutkimusalueelta otettu ilmanäyte.
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo, että DNA:n kerääminen ilmasta, maaperästä ja vedestä muuttaa biologisen monimuotoisuuden seurannan ja ennustamisen jo lähivuosien aikana.
– Aikaisemmin näimme biodiversiteetistä vain jäävuoren huipun. Nyt voimme aivan eri tavalla kerätä maailmanlaajuisesti tietoa siitä, mitä eliöitä missäkin on, Ovaskainen kertoo.
Sienet kertovat miten luonto voi
Ilmanäytteillä on nyt jo kartoitettu maailman sienet. Näytteitä otettiin 47 paikassa ympäri maapalloa kahden vuoden ajan.
Kansainvälisesti arvostetussa Nature -tiedejulkaisussa eilen julkaistu tutkimus osoitti, että sienten tunnistus ilmanäytteistä on kustannustehokas tapa seurata ympäristön tilaa ja sen muutoksia.
Tutkimusta johti akatemiatutkija Nerea Abrego Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
– Sienet kertovat ympäristön tilasta. Kääväkkäitä on käytetty indikaattorina metsien suojeluarvoista ja jäkäliä ilmanlaadun mittarina, hän kertoo.
Käytännössä tietoa sieni-itiöistä voidaan käyttää myös esimerkiksi viljasatoja pilaavien sienitautien ennustamiseen. Aiemmin tuntemattomat sienilajit taas voivat tuottaa ihmiskunnalle vaikkapa uusia lääkkeitä.
Kilpajuoksu luontokadon kanssa
Sienitutkimus on ensimmäinen valmistunut osuus Ovaskaisen johtamaa hanketta, jossa kerätään ääni-, kuva- ja DNA-näytteitä sadoissa kohteissa ympäri maailman.
– Olemme muutaman vuoden aikana löytäneet jo yli miljoona lajia ympäri maailman. Aivan uskomaton määrä verrattuna siihen, mitä perinteisillä menetelmillä olisi ollut mahdollista löytää, hän sanoo.
Suurin osa löydetyistä lajeista on tieteelle aivan uusia.
Näin aikaisessa vaiheessa on vaikea sanoa millaista käyttöä vielä tuntemattomille lajeille keksitään esimerkiksi ruoantuotannossa, lääketieteessä tai biomateriaaleissa.
– Se on ihan selvää, että sovelluksia löytyy, sanoo Ovaskainen.
Tutkijat juoksevat kilpaa luontokadon kanssa ja pyrkivät kartoittamaan mahdollisimman paljon lajeja ennen kuin ne häviävät.
Kaikki uusi tieto biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisesta elämästä hyödyttää ihmistä.
– Mehän syömme biodiversiteettiä, se pitää meidät terveenä tai se tekee meidät sairaaksi. Me olemme siitä kaikilla mahdollisilla tavoilla täysin riippuvaisia, sanoo Ovaskainen.