Suomi selvittää pyöriäispopulaation levinneisyyttä ja kannan kokoa. Mukana on myös kuusi muuta Itämeren rantavaltiota.
Päähavainnointikeinona on akustinen seuranta. Pyöriäisistä toivotaan myös näköhavaintoja kansalaisilta.
Pyöriäisen tuottamia kaikuluotaussignaaleja tallennetaan yhtenäisellä menetelmällä ympäri Itämeren yli 200 tutkimuspisteessä. Vuoden mittainen seuranta jatkuu kesäkuuhun 2025 asti.
– Aineiston perusteella tuotetaan Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kanta-arvio ja päivitetyt levinneisyyskartat, kertoo hankkeen Suomen osuutta johtava erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta tiedotteessa.
Tarkka kuva pyöriäisen esiintymisestä on tärkeää, jotta suojelutoimet voidaan kohdistaa tehokkaasti ja oikein.
Uhanalainen valaslaji
Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Se on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.
Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.
Suomessa uhanalaista pyöriäistä esiintyy Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella ja satunnaisemmin myös rannikkovesissä Pohjanlahdelta Suomenlahdelle.
Pyöriäishavainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkolomakkeen kautta. Ilmoitukseen on hyvä liittää mukaan kuva tai video, jos sellaisen saa eläimestä otettua. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja pyöriäishavaintoja.
Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen pitää aina vapauttaa varovasti. Kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle verkkolomakkeella.