Byblos on noin Rauman kokoinen kaupunki Beirutin pohjoispuolella. Se näyttää ensisilmäyksellä hyvinvoivalta. Täällä käy tavallisesti turisteja nauttimassa kaupungin rannasta ja historiallisista nähtävyyksistä.
Keskustassa 26-vuotias Thea Abu Jawda kurkistelee apteekin ovelta. Hän on opiskellut farmasiaa Libanonissa ja Yhdysvalloissa.
Kallis koulutus yksityisessä yliopistossa ei kuitenkaan tuonut huipputyöpaikkaa, vaan pelkästään satunnaista tuntityötä tuttavan apteekissa. Palkkaa tulee muutaman sadan euron edestä kuussa.
Libanon syöksyi talouskriisiin vuonna 2019 ja kärsii siitä yhä.
Valtava ulkomaanvelka ja keskuspankin yritys pitää kiinni vakasta valuuttakurssista johti valuutta- ja pankkikriisiin.
Työttömyysaste nousi viime vuonna noin 30 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kävi vajaassa 48 prosentissa, mutta aivan tuoreita lukuja ei löydy. Hintojen nousu eli inflaatio nousi kriisin myötä yli 200 prosenttiin, mutta on nyt laskenut 50 prosentin paikkeille.
Ihmiset säästävät lääkkeistä ja ostavat ruokaa
Talouskurimus näkyy myös apteekissa, Abu Jawda kertoo. Jotkut voivat hankkia lääkkeensä avustusjärjestöjen tuella, mutta löytyy myös väliinputoajia, joiden on pakko miettiä, onko heillä varaa lääkkeisiin.
– Jotkut eivät osta lääkkeitä, jotta heille jäisi rahaa ruokaan, Thea Abu Jawda sanoo.
Ihmiset jättävät jopa todella tärkeitä lääkkeitä ostamatta.
– Kyse voi olla verenpaine- tai diabeteslääkkeistä. Jos niitä jättää ottamatta, saattaa sairastua vielä vakavammin tai jopa kuolla, Abu Jawda selittää.
Thea Abu Jawda ei aio jäädä katsomaan kotimaansa syöksykierrettä. Hän suunnittelee lähtöä Libanonista. Monet hänen koulutetuista ystävistään ovat jo lähteneet.
– Nuorten lähtö on Libanonille tietysti iso ongelma. Terveydenhuolto ja monet muut alat tarvitsisivat meitä. Mutta samalla meidän on ajateltava myös itseämme ja mahdollisuuksiamme kehittyä.
Thea Abu Jawda sanoo, että ihmiset toivovat varmuutta tulevasta. Talouden lisäksi politiikka on sekaisin, eikä Libanonillla ole tällä hetkellä edes presidenttiä. Valtiota ei ole oikeastaan olemassa, Abu Jawda miettii.
Työpaikka jäi kaltereiden taakse
Talouskriisi näkyy Bybloksen kaduilla. Moni ravintola on tyhjä, ja kaupungissa on suljettuja pankkikonttoreita.
Riippulukolla lukitun sinisen kalterin takana sijaitsee Thean isän, pankinjohtaja Jihad Abu Jawdan entinen työpaikka.
Olimme sopineet, että tapaisimme konttorin edustalla, mutta Abu Jawda ei lopulta halua nähdä vanhaa työpaikkaansa. Suuntaamme siis kahvilaan.
Jihad Abu Jawda on vielä pankin palkkalistoilla.
Vajaan 4 000 euron kuukausipalkka tosin on vaihtanut alle 200 euron lomautuskorvaukseen ja säästäväiseen elämään.
Abu Jawda siirtyi muihin tehtäviin pankin sisällä talouskriisin alkaessa viisi vuotta sitten. Nyt hän istuu lomautettuna kotona.
On siis aikaa muistella onnellisempia aikoja.
Hyvinä aikoina matkusteltiin
– Jos puhutaan ylellisyydestä, kävimme joka vuosi ulkomailla. Olemme perheen kanssa vierailleet myös Suomessa ja Virossa. Nyt emme ole käyneet missään neljään vuoteen, Abu Jawda kertoo.
Säästäväisyys on valttia, vaikka hyvinvoivaan keskiluokkaan kuulunut Abu Jawdan perhe ei ole köyhimmästä päästä.
Köyhyys erityisesti maaseudulla on lisääntynyt rajusti, vaikka koko maata kattavia lukuja on vaikea löytää.
Maailmanpankin arvion mukaan kolmasosa libanonilaisista käytti toissa vuonna elämiseen vähemmän kuin kolme dollaria päivässä. Maassa olevien syyrialaisten pakolaisten tilanne on vielä pahempi.
Hinnat ovat karanneet käsistä verrattuna palkkoihin. Bensan hinta on noin 1,65 euroa litralta. Vaatimaton ateria ravintolassa maksaa 10–15 euroa.
Paikallisessa Spinneys-supermarketissa kilo laadukasta lihaa maksaa vajaat 16 euroa ja 15 kananmunan pakkaus vajaat kaksi euroa. Ketju ei ole kaikkein halvin, joten edullisempia vaihtoehtoja löytyy.
Talletukset lukittiin tilille
Libanonissa dollari on pitkään ollut rinnakkaisvaluutta arkisissakin ostoksissa. Dollareissa ilmoitetut hinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina ja se painaa virallista inflaatiota alaspäin. Mutta siitä hyötyminen edellyttää, että on tuloja tai säästöjä ulkomaanvaluutassa. Lisäksi säästöihin on päästävä käsiksi.
Pankkikriisi on johtanut siihen, että ihmisten rahat on lukittu tileille.
– Vaikka tilillä olisi rahaa, sitä ei voi nostaa. Lähtökohtaisesti rahaa voi nostaa 150 dollaria kuussa. Joidenkin asiakkaiden tileillä makaa jopa 15 miljoonaa dollaria, kertoo Jihad Abu Jawda.
59-vuotias Jihad Abu Jawda odottaa, voiko hän vielä palata pankkityöhön. Vaihtoehtona on hakea työpaikkaa finanssialalta esimerkiksi Saudi-Arabiasta tai Arabiemiraateista.
Hän ymmärtää tyttärensä lähtöhaluja.
– Uskon, että jokainen libanonilaisnuori unelmoi muutosta ulkomaille.
Libanonin ongelmien taustalla on myös laajalle levinnyt korruptio.
Esimerkiksi maan sähköntuotanto on pahasti sekaisin, ja libanonilaiset ovat monin paikoin niin sanotun sähkömafian ylläpitämien generaattoreiden varassa.
Valtio on kyllä pumpannut rahaa valtiolliseen sähköyhtiöön, mutta maassa on silti jatkuva sähköpula.
Yksi esimerkki korruptiosta on polttoainekriisi, joka paljastui vuonna 2020. Sähköyhtiö järjesti joitakin vuosia aiemmin kilpailutuksen hyvälaatuisen polttoaineen ostamiseksi voimalaitoksiin.
Hankintasopimuksen saanutta firmaa syytetään nyt huijauksesta, jossa oli mukana myös polttoaineen laatua tarkastaneita laboratorioita. Yhtiö toi syytteiden mukaan saastuttavaa ja voimalaitoksia vahingoittavaa huonolaatuista öljyä hyvällä voitolla.
”Korruptiosta vastuussa sekä kansa että poliitikot”
Nuoren Thea Abu Jawdan työnantaja, apteekkari Roland Stefan ei syytä vain poliitikkoja ongelmista.
– Korruptiosta ovat vastuussa sekä poliitikot että kansa, koska ihmiset käyttäytyvät samalla tavalla kuin korruptoituneet poliitikot, Stefan miettii.
Tällä hetkellä Libanon elää sodan uhan varjossa.
Yhdysvaltain terrorijärjestöksi määrittelemä Hizbollah-liike on kiihdyttänyt iskujaan Etelä-Libanonista Pohjois-Israeliin.
Israel on puolestaan tulittanut kohteita Libanonissa.
Hizbollahilla on Libanonissa paljon valtaa. Se on sekä puolue parlamentissa että raskaasti aseistettu armeija, joka on osa Iranin organisoimaa Israelin vastaista rintamaa.
Israel ja Hizbollah ovat ottaneet yhteen moneen kertaan. Tällä kertaa Hizbollah aloitti iskut lokakuussa 2023 tukeakseen Gazassa toimivaa Hamas-liikettä.
Israel hyökkäsi Gazaan lokakuun 7. päivän terrori-iskujen jälkeen. Hizbollah sanoo lopettavansa iskut Israeliin, jos Gazaan saadaan tulitauko.
Israelissa on vaadittu kovempia otteita myös Hizbollahia vastaan, ja se voisi merkitä täysimittaista sotaa.
”Olo on ollut turvaton”
Jihad Abu Jawda sanoo, että olo on ollut turvaton viime kuukausina.
– Tällä alueella ei ole vaaraa, mutta myös Etelä-Libanon on osa kotimaatamme. Turvallisuustilanne pelottaa.
Libanonista lähtöä tekevä tytär Thea sanoo, että sota olisi tuhoisa.
– Sodan uhka huolestuttaa tosi paljon. Libanon ei kestäisi, jos vielä tulisi sota talouskriisin päälle.