Mitä tehdä koululaisten älylaitteiden käytölle?
Lisää rajoituksia kaipaavat sekä opettajat että ylivoimaisen suuri enemmistö suomalaisista.
Sellaisia on hallitusohjelman mukaan myös luvassa: ”Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana.”
Sitä, minkälaiset rajoitukset kouluissa otetaan käyttöön, ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin erikoistutkija Ramin Izadi ehdottaa ratkaisua, jota tukevat ulkomaiset tutkimukset ja jonka ”odottaisi olevan poliitikoille houkutteleva”.
Ratkaisu olisi kokeilu, jossa käyttöön otettaisiin puhelimien täyskielto mutta aluksi vain osassa kouluja – satunnaistetusti.
Koulujen mobiilirajoituksia koskeviin tutkimuksiin perehtyneen Izadin mukaan sitä puoltaisivat lukuisat seikat.
Oppimistulokset paranivat, kiusaaminen väheni, psykologin tarve laski
Erilaisia puhelinkieltoja analysoineet tutkimukset Norjasta ja Englannista ovat Izadin mukaan lupaavia.
– Näissä tutkimuksissa löydetään selkeästi positiivisia ja myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin.
Izadi listaa: Norjassa yläasteen oppimistulokset paranivat etenkin tytöillä. Samalla väheni myös koulukiusaaminen. Vaikutusta oli myös mielenterveysongelmiin: psykologikäynnit vähenivät ja nekin eritoten tytöillä.
Englannissa puhelinkieltoa taas kokeiltiin lukioissa. Oppimistulokset kohenivat ja suurin vaikutus koski heikosti pärjääviä oppilaita.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa rajoitusten puolestaan ei havaittu vaikuttaneen oppimiseen.
– Se voi johtua siitä, että ruotsalaisessa tutkimusasetelmassa koulujen kielto oli vähemmän tiukka, Izadi toteaa.
Suomessa opetusministeriö kartoittaa toistaiseksi vaihtoehtoja täyskiellosta kevyempiin, harkinnanvaraisiin rajoituksiin. Uusi opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi hiljattain Ylelle, että hän ei kannata yleistä kännykkäkieltoa luokkiin, vaan että harkintavalta annettaisiin opettajille. Adlercreutzin esikunnan mukaan kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin vielä pöydällä, kun ministeriö kartoittaa vaihtoehtoja.
Izadi epäilee, että kevyet rajoitukset voivat herkästi jäädä tehottomiksi. Tähän suuntaan näyttäisi viittaavan myös ruotsalaistutkimus. Izadin mukaan nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että koulun arjen on muututtava merkittävästi, jos halutaan vaikuttavia tuloksia.
– Jos rajoituksena olisi esimerkiksi kännykän käyttökielto tunneille, niin kieltoa voisi olla helppo kiertää. Opettaja tuskin pystyy valvomaan 20 oppilasta kerralla.
Tutkija: satunnaiskokeilu olisi poliittisesti helppo
Satunnaiskokeiluita on aiemmin käytetty muun muassa perustulon vaikutusten tutkimiseen. Tällä hetkellä käynnissä on kaksivuotisen esikoulun satunnaiskokeilu.
Erityisen hyvin sellainen sopisi juuri koulujen mobiilikiellon tutkimiseen, Izadi sanoo.
– Se on halpaa toteuttaa, siinä on potentiaalisesti suuret hyödyt esimerkiksi oppimistuloksiin ja tulokset saataisiin nopeasti, todennäköisesti jo saman vaalikauden aikana.
Izadi arvelee, että kokeilu olisi myös poliittisesti houkutteleva.
Ensinnäkin nopeat tulokset tarkoittaisivat sitä, että poliitikot pääsisivät keräämään kunnian uudistuksesta oman kautensa aikana.
Kokeilun avulla olisi myös helpompaa testata täyskiellon kaltaista voimakastakin toimenpidettä. Poliitikkojen ei nimittäin tarvitsisi sitoutua uudistukseen ennen kuin sen tehosta on tietoa.
Toisaalta jos tulos olisikin, että kielto ei esimerkiksi paranna oppimista eikä edistä oppilaiden mielenterveyttä, kokeilun avulla vältyttäisiin uudistukselta, joka olisi muutoin voitu tehdä virheellisten oletusten perusteella.
Izadi vertaa tilannetta Ruotsiin. Siellä koko maan kouluihin kaavaillaan jo mobiililaitteiden täyskieltoa. Jos kielto asetetaan kertaheitolla voimaan, jää epäselväksi, kuinka paljon – jos ollenkaan – hyötyä toimenpiteestä on.
Izadi arvelee, että Ilman kokeilua käyttöön otettava mobiilikielto voisi pahimmillaan tarkoittaa koulutuspolitiikkaan jopa askelta taaksepäin.
– Uhka olisi tuudittautua hyvänolontunteeseen siitä, että jotain on tehty ja nyt suomalainen koulu pelastuu. Samalla muita uudistuksia voisi jäädä tekemättä, kun vaikutuksista ei olisi tietoa.