Nuoret lahjakkuudet tekevät lähiössä kesäteatteria, jonka näytökset myydään aina loppuun

Suomessa on kokoonsa nähden valtava määrä kesäteattereja. Joka neljäs esitys on kantaesitys.

Alex Anton, Otto Rokka, Anna Airola ja Eeva Mäkinen loivat kokkolalaisen Ykspihlajan kesäteatterin tämän kesän näytelmän. Kuvaus: Kalle Niskala / Yle, Petra Haavisto / Yle.
  • Petra Haavisto

Ravintolavaunu, jonka matkustajat ovat kuolleita.

Tuosta lähtökohdasta teatteritaivaan nuoret tähdet, Aikuiset-sarjassa läpimurtonsa tehnyt Anna Airola ja Kansallisteatterista tutut Eeva Mäkinen ja Otto Rokka, alkoivat viime joulukuussa ideoida näytelmää Ykspihlajan kesäteatteriin Kokkolaan.

Myöhemmin mukaan pyydettiin vielä näyttelijä Alex Anton, joka on merkittävässä roolissa syyskuussa ensi-iltansa saavassa kotimaisessa elokuvassa Perhoset.

Lisäksi kesäteatterinäytelmässä ovat mukana kaksi paikallista harrastajanäyttelijää ja kahden miehen bändi.

Aluksi piti päättää, jaksavatko he ylipäänsä tehdä teatteria tänä kesänä. Se kysyy kuntoa, sillä näytöksiä on vajaan kuukauden aikana 17, välillä jopa kaksi päivässä.

– Ei haittaa, että välillä vähän uupuu, jos on ollut hyvä meininki, Eeva Mäkinen toteaa.

Ihmisiä jonottaa lippuluukulle.
Ykspihlajan kesäteatterin näytökset ovat olleet useana kesänä loppuunmyydyt. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Suomalaiset ovat kesäteatterikansaa

Suomi on kesäteattereiden luvattu maa: niitä on yli 600, asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla.

Suomen harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarelan mukaan ihmiset ovat koronan jälkeen jälleen palanneet kesäteattereihin, ja moni esitys on loppuunmyyty.

Perinteisistä näytelmistä kiinnostavat komediat. Toisaalta tänä vuonna on nähty myös paljon kantaesityksiä – Saarela arvioi, että niitä on peräti neljännes kaikista esityksistä.

Kokkolan Ykspihlajassa kesäteatteria on tehty parikymmentä vuotta. Teokset ovat aina olleet omia.

Näytelmä syntyi pääasiassa improvisoiden

Tämän kesän esitys Pännäinen–Pariisi kertoo kolmen kaveruksen elämäntarinan.

Harjoitukset alkoivat huhtikuussa Kansallisteatterin harjoitushuoneessa Helsingissä.

Kokkolaan ryhmä siirtyi kesäkuun alussa. Silloin tiedettiin, miten näytelmä alkaa, mitä tapahtuu keskikohdassa ja mihin esitys loppuu.

Kolme ihmistä istuu pöydän ääressä. Taustalla on vesistöä ja veneitä laiturissa.
Pännäinen–Pariisi-näytelmä on Otto Rokan (vasemmalla) esikoisohjaus. Ohjaamisen lisäksi hän tarkastaa lippuja ja ottaa vastaan aplodit. Anna Airolaa ja Eeva Mäkistä naurattaa. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Näytelmä syntyi pääasiassa improvisoiden. Viimeiset rivit kirjoitettiin ensi-iltaa edeltävänä yönä.

– Tavallaan kukaan ei ole opetellut repliikkejä, vaan jokainen on kirjoittanut omat repliikkinsä näyttelemällä.

Näytelmässä on paljon paikallisuutta – niin kuin kesäteatterissa usein. Näyttelijöiden mielestä se ei rajaa muualla asuvia ulkopuolelle.

– Kaikilla on jossain joku lähiö, mihin on itse kuulunut ja sitten se toinen lähiö, missä asuu joku ärsyttävä tyyppi. Ärsyttävät tyypit ovat tuolta kotoisin ja hauskat tyypit täältä. Mitä henkilökohtaisempi uskaltaa olla, sitä yleisempää se loppujen lopuksi on, Otto Rokka uskoo.

Näin syntyi musiikki kesäteatteriin
Arppa Airola ja Jiri Kuronen ovat tehneet musiikin Ykspihlajan kesäteatterin Pännäinen–Pariisi-esitykseen. Anna Airola kertoo, miten kappaleet syntyivät.

”Rauha, mitä en koe missään muussa paikassa”

Ykspihlajan kesäteatteri sijaitsee Airolan taiteilijaperheen takapihalla. Sieltä ovat lähteneet maailmalle muun muassa Cannes-voittaja Oona Airola ja muusikko Arppa Airola.

Lisää: Airolan kulttuuriperhe näkyy nyt kaikkialla: hittisarjassa, elokuvissa ja soittolistoilla – Tällainen on ”Kokkolan mafia” ja perheen äiti, joka siirtelee taloja

Anna Airola on näytellyt ”pihateatterissa” sisarustensa kanssa pienestä pitäen. Samoin ovat tehneet lähellä asuneet Eeva Mäkinen ja tuore Putous-voittaja Nicklas Pohjola, joka ei tänä vuonna kesäteatteriin ehtinyt.

Anna Airolalle kesäteatteri merkitsee teatterin ydintä: ihmisten kokoontumista musiikin ja tarinan äärelle.

Ykspihlajan kesäteatterissa hän kokee saavansa kertoa tarinan, joka puhuttelee myös häntä itseään.

– Saa olla hauska ja vetää isolla pensselillä.

Teatteri vetää puoleensa yleisön takia.

– Yleisökontakti ja joka ainoan esityksen ainutkertaisuus on mahtavinta, mitä tiedän! Voi sataa tai paistaa, voi ajaa helikopteri päältä tai koirat haukkua nurkan takana. Se on ihanaa ja yllätyksellistä.

Esitys menossa Ykspihlajan kesäteatterissa. Katsojat istuvat puukatsomossa.
Ykspihlajan kesäteatteri on Anna Airolan kotipihalla. Katsomoon mahtuu vajaa 200 katsojaa yhdellä kertaa. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Tämän kesän näytelmän ohjannut Otto Rokka on ollut mukana Ykspihlajan kesäteatterissa vuodesta 2019.

– Se on varmaan joku rauha, mitä en koe missään muussa paikassa. Mulla on siellä tosi tervetullut olo.

Myös yleisöltä saatu palaute motivoi.

– Ymmärtää, miten tärkeää kesäteatteri on alueen ihmisille. Se koukuttaa luomaan lisää ammattilaisten tekemää taidetta paikkaan, jossa sitä ei niin helposti ole saatavilla kuin Helsingissä, Rokka jatkaa.

Myös Ykspihlajassa ensimmäistä kertaa esiintyvä Alex Anton on otettu. Aiemmin hän on näytellyt Suomenlinnan kesäteatterissa.

– Minulla on ollut ihan mahtavaa. Koko yhteisö ja tämä tekemisen tapa ovat olleet parasta pitkään aikaan.

Katsomoon johtavalla tiellä on kyltti, jossa lukee Hys.
Ykspilajan kesäteatteri on sekoitus kotoisuutta ja rautaista ammattitaitoa. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Jatkaako Pännäinen–Pariisi elämäänsä?

Kesäteatteriesitykset ovat tyypillisesti yhden kesän juttuja. Pännäinen–Pariisi saattaa tehdä poikkeuksen.

Rokan mukaan moni on toivonut, että näytelmää esitettäisiin vielä jossakin, koska se on muutakin kuin perinteistä kesäteatteria.

– Näytelmä saattaa matkustaa Helsinkiin ja tehdä paluun sisätiloissa. Tai sitten se menee näytelmien taivaaseen. Ihmiset voivat sitten muistella sitä.

Lisää: Kesäteatterit eivät tyydy perusklassikoihin, vaan tekevät kunnianhimoisia kantaesityksiä – se on myös riski

Myöskään ensi kesästä nuoret ammattilaiset eivät vielä tiedä.

– Meillä on sopimus, että ennen joulua ei saa keskustella ensi kesästä, Rokka kertoo.

– Joo, meillä alkaa talviunet, Anna Airola täydentää.