Kotkan kaupunki voisi ryhtyä 200-vuotiaan linnoituksen omistajaksi – kaupunginjohtajalla on kuitenkin viesti myyjälle

Venäläisten rakentama vanha linnoitus odottaa uutta omistajaa Kotkassa.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö on tutustunut suljetun linnoituksen alueeseen ja rakennusten kuntoon. Video: Kalle Purhonen / Yle
  • Antje Tolpo

Valtion omistamalle historialliselle Kyminlinnan linnoitukselle etsitään uutta omistajaa Kotkassa. Kotkan kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan siirtämisestä kaupungin hallintaan, kunhan hinnasta sovitaan.

Kyminlinna on yli 200 vuotta sotilaskäytössä ollut laaja linnoituskokonaisuus Kotkan keskustan tuntumassa. Sen nykyinen omistaja valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt etsii paikalle uutta omistajaa. Viime vuodet linnoitus on ollut tyhjillään ja lukittuna.

Kyminlinnan vallin holveja.
Yksi Kyminlinnan vallien näyttävin kohta ovat holvikaaret Turun portin molemmin puolin. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitää selvänä, että kaupungin on syytäkin olla kiinnostunut Kyminlinnan kaltaisen arvokohteen omistamisesta. Hän lähettää kuitenkin myyjän eli Senaatti-kiinteistöjen suuntaan tiukan, vaikkakin leikkimielisen viestin.

– Kun puhutaan näin huonossa kunnossa olevan kohteen siirtymisestä kaupungin hallintaan, olisi voitava luopua termien ”myyminen” ja ”ostaminen” käyttämisestä, Sirviö muotoilee.

Kyminlinnan sisäänkäyntiportti.
1980- ja 1990-luvuilla Kyminlinnan valleja kunnostettiin valtion tuella. Kuvassa linnoituksen lounaislaidalla oleva Turun portti. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Senaatti-kiinteistöt sai kesäkuussa eduskunnalta luvan laittaa Kyminlinna myyntiin. Mahdollisia ostajaehdokkaita haarukoitaessa katseet kääntyivät nopeasti ensimmäiseen luontevaan vaihtoehtoon Kotkan kaupunkiin.

Kaupunki ei halua koko vastuuta taloudesta itselleen

Kaupunginjohtaja Sirviö painottaa, ettei kaupungilla ole yksin mahdollisuutta tehdä linnoitusalueen kunnostamiseen ja ylläpitoon vaadittavia mittavia invostointeja.

Sen vuoksi hän puhuu myynnin ja ostamisen sijaan mieluummin pitkäaikaisten ratkaisujen hahmottelemisesta, jossa mukana olisi kaupungin lisäksi muitakin toimijoita.

Mitä tai keitä ne olisivat? Siihen on Sirviön mukaan liian aikaista vastata.

Tällä hetkellä Kyminlinnan ylläpito maksaa valtiolle noin 200 000 euroa vuodessa. Alueen kunnostaminen vaatisi valtiovarainministeriön mukaan jopa 18 miljoonaa euroa.

Vasemmalla kunnostettua vallia ja vieressä oikealla ränsistymään päässyttä ja osittain jo romahtanutta vallia.
Muurissa on selvästi havaittavissa kohta, josta eteenpäin rahat kunnostukseen aikanaan loppuivat. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Senaatti-kiinteistöjen mukaan kokonaisuutta ei vielä ole varsinaisesti laitettu myyntiin, vaan sen aika on vasta myöhemmin syksyllä.

Toimialajohtaja Mikko Järvinen linjaa, että tulevaksi omistajaksi toivotaan tahoa, joka pystyy sitoutumaan alueen pitkäaikaiseen kehittämiseen ja jolla on siihen riittävät taloudelliset resurssit.

Matti, Rene ja Jukka tulikoura selailemassa kirjaa joka kertoo Kyminlinnasta.
Jukka Tulikouran (oik.) isä oli aikanaan Kyminlinnan varuskunnassa patteriston komentajana. Äiti huolehti sotilaskodin toiminnasta. Nyt linnoituksen historia kiinnostaa poikaa Matti Tulikouraa (vas.) ja pojanpoikaa Rene Tulikouraa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Linnoitus avoimeksi vierailijoita varten

Monella Kyminlinnan historian vaiheita seuranneella on yksi yhteinen tavoite: Saada linnoituksen lukitut portit auki. Jarkko Ylä-Kujala toimii aktiivisesti tavoitteen edistämiseen keskittyvässä yhdistyksessä.

– Luulen, että moni paikkakuntalainenkaan ei ole koskaan käynyt muurien sisäpuolella. Olisi hienoa voida näyttää heille ja kauempaakin tuleville, miten ainutlaatuinen luontokohde tämä on, Ylä-Kujala sanoo.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jari Launio lisää, että myös linnoituksen rikkaasta historiasta kertovat monet tapahtumat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Hän visioi, että alueesta voisi kehittää kaikille avoimen kesäretkien tai sunnuntaikävelyjen kohteen.

Kuuntele tästä vajaan minuutin audiosta Jari Launion kuvaus Kyminlinnassa sattuneesta dramaattisesta räjähdyksestä.

Kyminlinnassa räjäytettiin varastorakennus vuonna 1978
Jarkko Ylä-kujala ja Jari Launio istumassa portailla.
Jarkko Ylä-Kujala ja Jari Launio kuuluvat Kyminlinnan Linnoituksen Ystävät -nimiseen yhdistykseen, jonka ykköstavoite on tehdä alueesta avoin vierailukohde. Kuva: Kalle Purhonen / Yle