Rokottaminen voi alkaa apteekeissa, mutta helppoa se ei ole – apteekkari: ”Tehty käytännössä mahdottomaksi”

Vaikka farmaseutit ja proviisorit saivat keväällä rokotusoikeuden, se ei anna vielä apteekeille lupaa alkaa järjestää rokotuksia.

Hoitaja pistää rokotetta olkavarteen.
Kuvituskuvassa hoitaja pistää rokotetta olkavarteen. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Tiia Korhonen

Suurin osa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan käynnistämiseen apteekeissa myönteisesti, selviää Suomen Apteekkariliiton alkuvuonna tekemästä kyselystä.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi viime viikolla, että koronarokotteiden apteekkimyynti on mahdollista tulevana syksynä. Jo aiemmin toukokuussa farmaseuteille ja proviisoreille myönnettiin rokotusoikeus.

Sotkamon apteekissa Kainuussa palvelun tarvetta selvitettiin yhdessä terveyskeskuksen kanssa jo pari vuotta sitten osana apteekin remonttia. Apteekkari Harri Ovaskaisen mukaan silloin katsottiin, että Sotkamossa julkisen sektorin terveyspalvelut ja paikalliset terveyspalveluyritykset pystyvät hoitamaan rokotustoiminnan kattavasti ja tehokkaasti.

Jos palvelu päätetään aloittaa, sille on oltava riittävästi kysyntää, Ovaskainen sanoo.

– Akuuteimpia tarpeita voisivat olla matkailijoiden rokotteiden pistämiset rokotteiden noudon yhteydessä. On myös kiinnostavaa nähdä, tuleeko covid-rokotteiden ja kausi-influenssarokotteiden pistämiselle aidosti tarvetta apteekeissa.

Byrokratia hidastaa aloittamista

Suomen Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio pitää rokotusoikeuden laajentamista myönteisenä asiana.

– Se voi lisätä rokotuskattavuutta ja samalla kansanterveyttä. Se on sekä kansalaisten että yhteiskunnan näkökulmasta hyvä asia.

Kallion mukaan suurin osa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan aloittamiseen edelleen myönteisesti. Rokotusten järjestäminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska siihen liittyy paljon hallinnollista byrokratiaa.

Kuuntele alta, millaisia haasteita rokotustoiminnan käynnistämiseen apteekeissa liittyy.

Sonja Kallio: Tahtotilaa on, mutta rokotustoiminnan käynnistäminen apteekeissa ei tapahdu hetkessä

Farmaseuttien ja proviisorien täydennyskoulutuksen lisäksi apteekkarin on perustettava rokotustoimintaa varten erillinen terveydenhuollon palveluita tuottava yritys. Se edellyttää muun muassa osakeyhtiötä, rekisteröintiä terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin sekä palkattua vastuulääkäriä.

– Päätöksestä rokotustoiminnan aloittamiseen menee useita kuukausia, kertoo Kuhmon apteekkari Mika Karhu.

Tiukat tilakriteerit vaativat isojakin investointeja

Pohjois-Pohjanmaalla Vaalan apteekkari Jyri Saastamoinen nostaa esille apteekkien rokotustoimintaan liittyvät tiukat tilakriteerit, jotka eroavat yksityisten terveyspalveluyritysten tilavaatimuksista.

– Meillä pitäisi olla 12 neliömetrin erillinen tila vesipisteineen ja vessoineen, kun yksityiselle rokotusfirmalle riittää tilan eristäminen sermillä. Se on aika paljon pienelle apteekille ja tehty käytännössä mahdottomaksi.

Tiukkojen tilakriteerien takia kaikilla apteekeilla ei ole ollut tähänkään saakka mahdollisuutta järjestää rokotuksia esimerkiksi yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa.

Suomen Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio sanoo, että tilat voivat vaatia myös huomattavia investointeja apteekeilta, mikä voi hidastaa apteekkirokotusten käynnistämistä. Apteekkariliitto toivoo tilavaatimuksiin yhdenmukaisuutta ja käy asiasta viranomaisten kanssa keskustelua.

– Esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla toimivaa apteekkia valvoo aluehallintovirasto ja valtakunnallisesti toimivaa terveyspalveluyritystä Valvira, joiden tulkinta tilavaatimuksista on hieman erilainen. Olemme peräänkuuluttaneet tarkastelua, millaisia tilavaatimuksia tosiasiassa apteekeilta vaaditaan, Kallio sanoo.

Vaalan apteekki on vanhassa pankkitalossa, josta voisi löytyä pienimuotoinen tila rokotustoimintaa varten. Kuhmon apteekissa harkitaan tilojen remontointia. Myös Sotkamon apteekissa rokotustoiminta olisi mahdollista käynnistää pienellä remontilla.