Kun äänekoskelainen Katja Huttunen, 36, ajoi kortin pari vuotta sitten, hän joutui hankkimaan lääkärinlausunnon.
Huttusella on parikymppisenä saatu ADD-diagnoosi. ADD on yksi tarkkaavuushäiriö ADHD:n esiintymismuodoista.
– Kerroin lääkärintarkastuksessa totuudenmukaisesti diagnoosista, lääkityksestä ja ajokyvystäni, Huttunen sanoo.
Kaikki eivät näin tee. Vuosittain arviolta muutama sata ajokortin hankkijaa jättää vaaditun lääkärinlausunnon hakematta, Traficomin erityisasiantuntija, erikoislääkäri Petteri Harjuvaara sanoo.
Lääkärinlausunto vaaditaan, jos hakijalla on jokin ajokorttilupahakemuksessa erikseen mainituista sairauksista tai häiriöistä, kuten ADHD, vaikea masennus tai uniapnea.
Nykyiset ajoterveysohjeet tulivat voimaan vuonna 2019.
Lausunnon toimittaa vuosittain noin viisi prosenttia uuden ajokortin hakijoista. Viranomaisten on vaikea valvoa, että ajokortin hakija todella toimittaa lääkärinlausunnon.
”Alussa en voinut pitää radiota päällä ajaessa”
Kun Katja Huttunen istuu auton rattiin, häntä jännittää edelleen.
– Alussa en voinut pitää radiota päällä ajaessa. Tuntui, että se haittasi keskittymistä tosi paljon.
ADD näkyy Huttusen elämässä esimeriksi aloittamisen ja oppimisen vaikeutena sekä jännittämisenä.
Myös autolla ajaminen vaatii edelleen kovaa keskittymistä.
– Ajamiseen keskittyminen vie minulta kaiken. Jos teen työreissuja tai vastaavia, minun pitää tulla aikaisemmin paikalle. Ajaminen rasittaa ja vie energiaa, enkä jaksa keskittyä niin paljon. Se on iso juttu.
Ajoreitin Huttunen katsoo valmiiksi sovellukseen. Sovellus näyttää myös ajonopeuden. Se rauhoittaa ja tuo ennakoitavuutta.
Eniten Huttusta stressaavat uudet asiat ja muut tiellä liikkujat. Jännitystä luovat esimerkiksi liikenneympyrät tai se, että jotkut pysähtyvät risteyksiin viime hetkellä.
Jännitys lisääntyy, jos kyydissä on muita.
– Uudella alueella sanon muille, että nyt pitää keskittyä vähän aikaa ja olla hiljaa.
Ajokorttiaan Huttunen kuitenkin rakastaa. Se tuo itsevarmuutta ja itsenäisyyttä. Ajamalla oppii lisää.
Vaikea ADHD voi estää ajokortin saamisen
Neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n, diagnoosit ovat lisääntyneet roimasti.
Kelan tilastojen mukaan ADHD-lääkekorvauksia saavien potilaiden määrä on yli kahdeksankertaistunut vuodesta 2010. Viime vuonna Kela korvasi ADHD-lääkkeitä yli 100 000 suomalaiselle.
Samalla myös yhä useampi diagnoosin saanut hakee ajokorttia.
Joillakin ADHD ei vaikuta ajokykyyn, joillakin se voi vaikuttaa olennaisesti. Duodecimin mukaan ADHD nostaa onnettomuusriskiä 1,6-kertaiseksi. Esimerkiksi vakavan masennuksen riskikerroin on neljä.
ADHD sinällään ei ole este kortin saamiselle. Tietyt sen piirteet aiheuttavat kuitenkin haasteita.
– Jos henkilöllä on impulsiivista käyttäytymistä, piittaamattomuutta ja elämyshakuisuutta eikä lääkitystä, voi olla, ettei ajokortti ole mahdollinen, erikoislääkäri Petteri Harjuvaara sanoo.
On tyypillistä, että oireet lievenevät aikuistuessa. Vaikka korttia ei saisi 18-vuotiaana, voi sen ajaminen onnistua pari vuotta myöhemmin.
Kortinhakijan omalla vastuulla
Ajokortit myöntävä Traficom ei näe korttia ajavien terveystietoja eikä toimitettujen lääkärinlausuntojen sairauksia koskevaa sisältöä. Tiedot eivät tule myöskään ajo-opettajan tietoon, ellei opetettava niitä itse mainitse.
Traficomin Harjuvaara kertoo, että puuttuvat lääkärinlausunnot käyvät ilmi esimerkiksi inssiajoon tultaessa. Hakija saattaa myös itse miettiä, olisiko lääkärinlausunto sittenkin tarvittu.
– Tietoomme tulevissa tapauksissa kyse ei yleensä ole tahallisesta vilpistä. Usein ohjeet on luettu huonosti tai oma terveydentila arvioitu todellista paremmaksi, Harjuvaara sanoo.
Moni nuori myös haluaa käydä autokoulun samaan tahtiin kuin muutkin ja olla leimautumatta sairaaksi.
Jos lääkärinlausunnon puuttuminen käy ilmi kesken ajokortinhakuprosessia, voi lausunnon hakea takautuvasti. Ajokortin saaminen menee jäihin siksi aikaa.
Sellaisten tapausten lukumäärää, joissa lausunto on jätetty tahallaan toimittamatta ja kortti on jo ajettu, ei tiedä kukaan.
Valppautta terveydenhuoltoon
Kun kortti on saatu, ajoterveyttä valvoo poliisi. Poliisi voi tarvittaessa pyytää lääkärinlausunnon autoilijan ajokyvystä, jos epäilee tämän heikentyneen.
– Kyllähän se poliisin liikennevalvonnassa ihan viikoittaista toimintaa on, ehkä päivittäistäkin, Petteri Harjuvaara arvioi.
Hän toivoo, että terveydenhuollon ammattilaiset huomioisivat ajoterveyden nykyistä paremmin.
– Lääkäreiltä toivoisin enemmän valppautta siinä, että ajokortti ja ajokyky huomioitaisiin aktiivisesti jokaisen hoitokäynnin yhteydessä. Tai ainakin silloin, kun todetaan jokin uusi sairaus tai aloitetaan uusi lääkehoito.
Juttua varten haastateltiin myös psykiatrian erikoislääkäriä Mika Määttää, psykiatrian erikoislääkäriä Joni Saarelaa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä Pekka Räisästä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.