Luontaisen lohikannan puolesta vuosikymmeniä kamppaillut Lohijokitiimi -yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala pitää uutta Kemijoki-päätöstä pääosin hyvänä.
Vääntö Kemijoesta sai maanantaina uuden käänteen, kun aluehallintovirasto (Avi) päätti, että vesivoimayhtiöt pannaan suunnittelemaan kalateitä usean voimalaitoksen yhteyteen.
– On hyvä edetä tämän päätöksen pohjalta ja toimia avoimin mielin, Viitala sanoo.
Jos lohet ja meritaimenet pääsisivät nousemaan Kemijoella viiden voimalaitoksen ohi, ne voisivat nousta Rovaniemelle saakka ja sitä kautta edelleen Ounasjoelle.
Viitala uskoo, että tulevaisuudessa näin tapahtuu.
– Kyllä minä uskon. Jos haluamme säilyttää vaelluskalat, meidän on pakko lähteä sille tielle, jossa kalat lisääntyvät luontaisesti.
Vuosikymmeniä jatkuneen vaelluskalaväännön loppua ei silti kannattane odottaa henkeään pidättäen, sillä asiantuntijoiden mukaan aluehallintoviraston päätöksestäkin todennäköisesti valitetaan.
Toimivaan lohen nousuun on matkaa vielä senkin jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman.
Osa päätöksestä masentaa yhdistyksessä
Yhdistyksessä suhtaudutaan kriittisesti aluehallintoviraston näkemykseen, jonka mukaan täysin itseään ylläpitävien lohi- ja meritaimenkantojen muodostaminen on ”erittäin haasteellista”.
– Meillä on hyvät mahdollisuudet saada luontaisesti lisääntyvä kanta, mikä sitä voisi estää? Ehkä se, että säännöstelyä halutaan toteuttaa voimakkaammin, Viitala kysyy.
Viitala peräänkuuluttaakin vesivoimayhtiöiltä avointa keskustelua voimalaitosten säännöstelyn tavoista ja määristä, jotta kalojen nousu takaisin Kemijokeen olisi mahdollista.
– Ei vaelluskalojen palauttaminen itsessään ole ongelma, vaan se, miten saadaan pidettyä yllä kannattava sähkön tuotanto vaelluskalojen palauttamisen yhteydessä, hän sanoo.
Masentavana Viitala pitää päätöstä siitä, että Avi ei velvoittanut suunnittelemaan kalateitä keskisen Kemijoen voimalaitoksiin. Voimalaitosten yli ei myöskään velvoitettu siirtämään kalanpoikasia.
Aluehallintoviraston maanantaina julkistama kalatiepäätös on 900-sivuinen paperinivaska ja moni toteutuksen yksityiskohta on vielä hämärän peitossa.
– Olen tässä paperinipun keskellä ja kahlaan läpi tätä, Viitala kertoo.