Lauantaina saa kantaesityksensä uusi suomalainen Tove Teuvalla -ooppera.
Teuvan kirkossa Etelä-Pohjanmaalla on etenkin muumeistaan tunnetun taiteilija, kirjailija Tove Janssonin maalaama Kymmenen neitsyttä -alttaritaulu.
Se on Janssonin ainoa sakraaliteos ja kiinnostaa hänen töidensä ihailijoita jopa ympäri maailman.
Tove Teuvalla -ooppera kertoo Janssonin ajasta Teuvalla ja alttaritaulun syntyvaiheista vuonna 1953.
Sen on säveltänyt Uljas Pulkkis ja libreton on tehnyt Gunilla Hemming.
Oopperan ohjaaja, taiteilija Jorma Uotinen iloitsee siitä, että ainutlaatuinen maalaus nousee nyt täyteen loistoonsa.
– On hienoa, että teuvalaiset ovat ymmärtäneet, että tämä teos on oopperan arvoinen, Uotinen sanoo.
Taiteilijan haastava tehtävä
Tove Jansson valitsi alttaritaulunsa aiheeksi Matteuksen evankeliumin kertomuksen viidesta viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä.
Hän maalasi viisimetrisen teoksensa suoraan kirkon seinään.
Teoksen maalaaminen alkoi keväällä, ja valmis se oli ennen ensimmäistä adventtia. Tämän ajan Jansson asui Teuvalla.
Lakeus oli Janssonille uusi kokemus. Teuvalaiset taas ihmettelivät taiteilijaa.
– Minulla on sellainen käsitys, että hän oli hyvin lämmin persoona ja ystävystyi täällä ihmisten kanssa, sanoo Toven roolin oopperassa tekevä sopraano Mia Heikkinen.
Työskentely keskeneräisessä, vetoisessa kirkossa oli Janssonille haastavaa.
Oopperassa kuvataan myös esimerkiksi sitä, miten taiteilija joutui keskustelemaan alttaritaulun rahoittajan, pukutehtaan omistaja Erland Luoman kanssa siitä, saako tämä sijoituksensa vastineeksi alttaritauluun tyttärensä kuvan tai oman nimensä.
Ikkunat piiloon ja kattokruunut pois
Oopperan ohjaaja, taiteilija Jorma Uotisen mukaan kirkko on tilana poikkeuksellinen ja haastava, kun luodaan teatterinomaista esitystä.
Tove Teuvalla -oopperalle se on kuitenkin ainoa oikea paikka, koska maalaus on siellä.
Teoksessa pyritään hyödyntämään rajallinen tila maksimaalisesti.
– Meidän täytyy käyttää vahvasti keskikäytävää ja ikkunaseiniä.
Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen luovutetun Lumivaaran kirkon kattokruunut Uotinen halusi pois Teuvan kirkon katosta. Sotaa turvaan tuodut lamput oli laitettu kirkon kattoon 1970-luvulla.
– Meille tulee paljon valoa parvekkeelta. Jos ne olisivat olleet tuossa edessä, kirkko olisi ollut täynnä niiden varjoja.
Valaistuksen takia myös kirkon ikkunat on peitetty.
– Luulen, että ihmiset hämmästyvät siitä, että tässä alttarilla on yhtäkkiä rakennustyömaa, joka sitten puhdistuu esityksen myötä, Uotinen sanoo.
”Meissä on molemmat puolet”
Oopperan kuorona on Vaasan oopperakuoro, jonka kymmenen naista esittää alttaritaulun neitsyitä ja kaksitoista miestä Teuvan rakennuslautakuntaa.
Teuvalaissyntyinen Terhi Parkkamäki laulaa kuorossa seitsemännen neitsyen roolin. Hän kertoo, että taulun aiheesta, kuten viisaista ja tyhmistä neitsyistä, on keskusteltu harjoituksissa.
– Olemme miettineet, että emme kukaan ole tyhmiä tai viisaita, vaan meissä on molemmat puolet.
Parkkamäelle Janssonin alttaritaulu on tuttu, sillä Teuvan kirkko on hänen rippikirkkonsa ja monivuotinen suvi- ja jouluvirsien laulupaikka.
Oopperan myötä alttaritauluun on tullut syvyyttä, jota lapsena ei ymmärtänyt, vaikka taulun valoisuus tuntui jo silloin hyvältä, hän sanoo.
– Nyt sitä katsoo aikuisin silmin, mutta se toivo ja valon pilkahdus on siellä edelleen.
Naisten käsiin koko kirkko
Teuvan kirkko valmistui palossa tuhoutuneen kirkon tilalle vuonna 1953.
Uuden kirkon suunnittelijaksi rakennuslautakunta kutsui arkkitehti Elsi Borgin, joka puolestaan pyysi Tove Janssonia maalaamaan alttaritaulun.
Maatalouspitäjän ratkaisua uskoa kirkko naisten tehtäväksi on pidetty ainutlaatuisena.
– Kyllä sitä voi pitää aika vallankumouksellisena tilanteena, että tämä käytännössä maanviljelijöistä koostunut rakennustoimikunta, jossa oli pelkästään miehiä, valitsi naiset näihin tehtäviin, sanoo oopperaidean isä, Teuvalaisen kulttuurin tuki ry:n puheenjohtaja Erkki Hakala.
Koronan aikaan Hakala halusi elvyttää kotikuntansa kulttuurielämää ja keksi idean oopperasta. Mukaan projektiin lähtivät oopperan tuottava Korsholman musiikkijuhlat ja Vaasan ooppera.
Lisää: Tove Jansson maalasi elämässään yhden alttaritaulun, jonka tekemisestä syntyy nyt ooppera
Tove Jansson asui Teuvalla pääosin pappilassa, muisteli tuolloisen kirkkoherra Jussi Annalan tytär Eeva Niemi Ylen haastattelussa vuonna 2014.
Tove Janssonia Niemi kuvaili vaatimattomaksi ja hillityksi ihmiseksi, joka vetäytyi omiin oloihinsa.
– Luonnosta ja puutarhasta hänen kanssaan oli kiva keskustella, hän oli niistä kiinnostunut. Myös lakeus oli tehnyt häneen vaikutuksen, Niemi kertoi haastattelussa, jonka voi lukea oheisesta linkistä.
Lisää: Tove Janssonin ainoasta alttaritaulusta löytyi harvinainen luonnos
