Nigerian Lagosissa asuva yrittäjä Antonia Aronsawo on vihainen.
Maan hallitus on leikannut säästösyistä polttoainetukia, ja se näkyy ihmisten kukkaroissa heti.
Tuilla hinnat pidettiin tasaisina 230 miljoonan asukkaan maassa, jossa valtaosa elää niukasti eikä turvaverkkoja juuri ole.
– Aiemmin bussimatkani maksoi 300 nairaa [0,17 euroa] mutta nyt jo 700 [0,40 euroa]. Lapseni ovat nälkäisiä, Arosanwo sanoo uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Summat ovat isoja maassa, jossa valtaosalla on käytettävissään alle kaksi dollaria päivässä.
Yksi syy säästöihin on maan iso ulkomaanvelka, josta Nigeria maksaa korkeaa korkoa.
Kesäkuun alkuun mennessä Nigeria oli maksanut pelkkiä kuluja jo kaksi miljardia euroa. Summa on kaksinkertaistunut viime vuodesta.
Yli 3 miljardia asuu maissa, jossa korkoihin kuluu enemmän kuin peruspalveluihin
Myös moni muu maa on joutunut velan vuoksi säästökuurille.
Jo 48 maata maksaa enemmän pelkkiä lainojen korkoja kuin käyttää rahaa joko koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Tieto selviää YK:n tuoreista tilastoista.
Tällaisissa maissa asuu YK:n mukaan 3,3 miljardia ihmistä, eli lähes puolet maapallon asukkaista.
Kun valtio joutuu käyttämään ison siivun rahoistaan korkojen maksuun, muuhun jää vähemmän.
YK-asiantuntija Ylelle: tavalliset ihmiset kärsivät
Velkaongelman kärsijöitä ovat tavalliset ihmiset, kertoo YK:n ulkomaisen velan riippumaton asiantuntija Attiya Waris Ylelle videohaastattelussa.
– He eivät saa vastinetta verorahoilleen, Waris sanoo.
Eriarvoisuus maiden sisällä lisääntyy.
– Varakkaat voivat maksaa yksityisestä terveydenhoidosta ja koulutuksesta. Pienituloiset käyvät julkisissa kouluissa, joissa on surkea rahoitus ja romahtaneet kouluruokailuohjelmat.
Tilannetta hankaloittaa se, että ruoan ja energian hinta ovat nousseet tuntuvasti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Yli puolet köyhimmistä maista on lähellä luovutusta
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioivat, että 60 prosenttia köyhimmistä maista on maksukyvyttömyyden partaalla.
Pulassa olevia maita on Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Aasiassa, mutta pahimmin velkaongelma kohtelee Afrikkaa. Sambia, Etiopia ja Ghana ovat jo viime vuosina ajautuneet maksukyvyttömyyteen ja lainajärjestelyihin.
– Velkaa on liikaa. Se on huolestuttava ongelma, sanoo vanhempi ekonomisti Anni Norring Suomen Pankin kansainvälisestä toimistosta.
– Erityisen vaikea tilanne on, kun maat joutuvat karsimaan keskeisistä menoista kuten omien kansalaistensa terveydenhuollosta tai koulutuksesta. Tällöin seuraukset ovat hyvin pitkäaikaisia, hän jatkaa.
Kehittyvien maiden velkamäärä on lisääntynyt nopeasti, ja koronapandemia pahensi tilannetta.
Yle kertoi viime viikolla, että maailman velkamäärä on kohonnut ennätyslukemiin, 315 biljoonaan dollariin (287 biljoonaa euroa).
Esimerkiksi Egyptillä oli vuonna 2014 valtionvelkaa alle puolet siitä mitä Suomella, mutta sen jälkeen maan velkamäärä on nelinkertaistunut.
”Roskaluokan” maa maksaa lainasta jopa kymmenkertaista korkoa
Köyhien maiden on hankalaa päästä eroon velkakierteistä.
Tulojen lisääminen on vaikeaa: verotus on tehotonta ja korruptio vaivaa. Silti ulkomaiset sijoittajat ja yritykset haluavat monesti verovapauksia vastineeksi investoinneistaan.
– He vaativat, ettei veroja kerätä tästä tai tuosta. Samalla ne murentavat valtion kykyä maksaa velka takaisin, YK:n Attiya Waris sanoo. Hän on Afrikan ensimmäinen ja ainoa vero-oikeuden professori.
Samalla velkamenot lisääntyvät. Kehittyvät maat maksavat valtionlainoista korkoja, jotka ovat jopa kymmenkertaisia länsimaihin verrattuna.
Tässä merkittävää valtaa käyttävät luottoluokittajat, Waris sanoo.
– Luottoluokittajia on vain neljä, ja ne kaikki ovat Yhdysvalloissa toimivia yrityksiä. Mutta juuri ne sanelevat sinunkin kotimaasi luottoluokituksen, Waris sanoo.
Alan johtava kolmikko on Fitch, Standard & Poor's ja Moody's. Niiden riskiluokitukset ovat ratkaisevia siinä, mihin hintaan eri maat saavat lainaa.
Toissaviikolla Fitch julkisti tuoreet luokituksensa, joissa Suomi pysyi kärkipään luokassa AA+. Nigeria taas on ”roskaluokassa”, eli sen luokitus on B-.
Keväällä Fitch tosin muutti arvionsa Nigerian näkymistä positiivisiksi – juuri siksi, että hallinto on leikannut menoja raskaalla kädellä.
Waris arvostelee sitä, että maiden luokitukset pysyvät heikkoina, vaikka ne maksaisivat velkojaan. Hän on tehnyt kannanottoja esimerkiksi Argentiinan, Egyptin ja Pakistanin kohtelusta luottoluokituksissa.
Waris syyttää varsin suoraan luottoluokittajia vauraiden maiden suosimisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta.
– Sijoittajat haluavat tuottoa sijoituksilleen, ja siksi kehittyvien maiden korot pysyvät korkeina, vaikka ne pystyisivät hoitamaan velkaansa, hän väittää.
Länsimaissa asia nähdään toisin. Luottoluokittajia pidetään vakiintuneena osana talousjärjestelmää, ja valtiot ja instituutiot tukeutuvat niiden analyyseihin sijoitusten riskitasojen arvioinnissa.
Velka on välttämätöntä, mutta velkojista on tullut vaativia
Ulkomaisen velan ottaminen on silti monelle maalle välttämätöntä.
– Erityisesti kehittyvissä maissa tarpeet rahoitukselle ovat valtavat, Suomen Pankin Anni Norring sanoo.
Samaa sanoo Waris. Rahaa tarvitaan infrastruktuuriin, hallinnon kehittämiseen, elintason nostamiseen ja vapaiden vaalien järjestämiseen.
Yksi portti ulos kierteestä ovat velkajärjestelyt. Maksukyvyttömyys ei ole kenenkään etu, joten ongelmatilanteita pyritään yleensä sovittelemaan, jotta velkojat saavat ainakin jotain.
Velkojista on kuitenkin tullut vaativampia. Velkojien joukko on kirjavoitunut, ja sijoituksille odotetaan kunnon tuottoa. Esimerkiksi Kiinasta on tullut Afrikan maille merkittävä luotonantaja.
– Velkajärjestelyt on mahdollisia, mutta monimutkaisempia ja paljon hitaampia neuvotella kuin aikaisemmin, Norring sanoo.
Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna 19.8. kello 23:een saakka.