Asumistukea myllätään nyt monesta suunnasta.
Yhtenä säästökeinona Petteri Orpon (kok.) hallitus on palauttamassa asumistuen varallisuusharkinnan, eli jatkossa omaisuus vaikuttaisi asumistukeen.
Vastuuministerin mukaan asumistukea pyritään kohdistamaan niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
– On oikeudenmukaista, että asumistuen määrään vaikuttaa tulojen lisäksi myös tuensaajan varallisuus. Nykyisin varallisuusharkintaa ei ole, joten jopa lottovoittaja voi hakea ja saada asumistukea, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo Ylelle sähköpostitse.
Loppuvuodesta eduskunnan käsittelyyn etenevä esitys herättää kuitenkin myös paljon kritiikkiä.
Elokuun alussa päättyneellä lausuntokierroksella yksi keskeinen huoli koski sitä, mikä omaisuus tukeen vaikuttaa.
Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta, kuten omassa käytössä olevaa kesämökkiä tai yksityiskäytössä olevaa autoa.
Esimerkiksi elinkeinonharjoittajan liiketila tai pakettiauto sen sijaan otetaan huomioon varallisuusharkinnassa.
Rajausta ihmettelee mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestö Myry, jonka mielestä uudistus osuisi tällaisenään erityisesti naisvaltaisten alojen toiminimiyrittäjiin.
– Meidän kokemuksemme mukaan vaikutukset tulevat olemaan kaikista suurimmat palvelu-, hyvinvointi- ja sote-alan yrittäjillä, joissa on paljon tyypillisiä elinkeinonharjoittajia. Ja monilla voi olla vaikka pakettiauto, jonka avulla yritystoimintaa tehdään, Myryn puheenjohtaja Liisa Hanén sanoo.
Hanénin mukaan joukossa on yksinhuoltajia ja osatyökykyisiä yrittäjiä, jotka ovat voineet nostaa asumistukea silloin tällöin. Tätä ryhmää ei ole otettu esitysluonnoksen arvioissa huomioon, sillä laskelmissa eivät ole mukana ne, jotka ovat olleet oikeutettuja asumistukeen vain osan vuodesta.
Myryn tavoin myös terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesi lausunnossaan olevan tärkeää varmistaa, ettei muutoksen myötä synny kestämättömiä tilanteita elinkeinon tai ammatin harjoittamiseen tarvittavan omaisuuden osalta.
THL:n mukaan uudistus tulisi osumaan pieneen osaan asumistuen saajista, mutta heillä vähennys asumistuessa olisi huomattava.
Esitysluonnoksessa käytettyjen THL:n suuntaa-antavien laskelmien mukaan esimerkiksi reilun viidensadan yksinhuoltajan joukolla asumistuki tippuisi keskimäärin 266 euroa kuussa.
Takuusäätiön mielestä rajat ovat matalat
Myös liian matalat varallisuusrajat herättävät kritiikkiä joissain lausunnonantajissa. Ihmisiä raha-asioissa auttavan Takuusäätiön mukaan rajat eivät kannusta säästämään perinteisesti suositeltua 3–6 kuukauden palkan suuruista hätävaraa.
Tilannetta helpottaa hieman varallisuuden ulkopuolelle laskettava 2 000 euron hätäkäyttövara, joka vähennetään varallisuudesta. Takuusäätiön raja on kuitenkin liian matalalla.
– Se kestää ehkä yhden kodinkoneen rikkoutumisen, mutta jos katsastushenkilö sanoo samalla, että pitäisi uusia samalla talvirenkaat, niin sitä se ei enää kestä, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.
Esityksestä vastaavan sosiaaliturvaministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mielestä rajat ovat riittävät. Hänen mielestään 10 000 euron varallisuusraja yhdessä 2 000 euron käyttövaran kanssa antaa tarpeeksi tilaa säästöille.
– Rajat mahdollistavat jatkossakin kotitalouksien taloudellisen varautumisen ilman vaikutuksia tukeen, Grahn-Laasonen sanoo.
Byrokratia herättää kysymyksiä
Lisäksi Takuusäätiön Pantzar näkee joidenkin muiden lausunnonantajien tavoin riskinä byrokratian lisääntymisen.
Esitysluonnoksen laskelmien mukaan varallisuusharkinnan pitäisi tuoda vuodessa noin kahdeksan miljoonan euron säästöt, mutta kustannuksista ei ole erillistä laskelmaa.
Pantzarin mielestä säästöt ovat joka tapauksessa jäämässä pieniksi.
– Pelkästään toimeentulotuen tarve saattaa lisääntyä ja se yksin saattaa korvata sen kahdeksan miljoonaa euroa, puhumattakaan siitä työvoimasta, joka niitä varallisuusharkintapapereita käsittelee, Pantzar sanoo.
Esityksestä vastaava sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Horko ei puolestaan usko toimeentulotuen tarpeen lisääntyvän juurikaan varallisuusharkinnan takia, sillä myös toimeentulotuen kohdalla omaisuus otetaan huomioon.
Hänen mukaansa varallisuusharkinnasta koituu väistämättä kustannuksia, mutta ei odota niiden nousevan kovin suuriksi.
Keskeinen syy tähän on se, että asumistukia maksavalla Kelalla löytyy aiheesta jo kokemusta. Varallisuusharkinta oli voimassa vuoteen 2015 asti, joten Kelan ei tarvitse valmistella järjestelmiä nollasta.
Mutta miksi varallisuusharkinta palautetaan nyt, jos siitä vajaat kymmenen vuotta sitten luovuttiin, osittain juuri liian monimutkaisuuden takia? Vastuuministeri Grahn-Laasosen mukaan taustalla on asumistukimenojen kasvu sekä halu yhdenmukaistaa järjestelmää.
– Muutos yhtenäistää asumisen tukijärjestelmiä, koska myös eläkkeensaajan asumistuessa omaisuus otetaan huomioon tukea määrättäessä, Grahn-Laasonen sanoo.
Kaikilla omaisuus ei kuitenkaan jatkossa vaikuta asumistukeen. Opiskelijat nimittäin siirretään ensi vuoden elokuussa yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin, jossa varallisuusharkintaa ei ole.