Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vesipuisto Serenan liukumäet ammottavat elokuisena hellepäivänä tyhjyyttään. Koulut ovat alkaneet, ja suurin osa Suomen kesäsesongin matkailupaikoista sulkee ovensa viimeistään huomenna, vaikka muualla Euroopassa matkailusesonki käy elokuussa kuumimmillaan.
Suomalaisten kiivain lomakausi päättyi koulujen alkaessa, mutta elokuussa Suomeen saapuvat perinteisesti keskieurooppalaiset matkailijat. Moni heistä yllättyy, kun osa matkailupalveluista on jo kiinni tai aukioloajat ovat suppeat. Muusta Euroopasta poikkeava, aikainen kesälomakausi vaikeuttaa matkailijoiden houkuttelua Suomeen.
– Matkailuliiketoiminta on volyymiliiketoimintaa, ja nyt niitä volyymeja ei tänne asti kerry. Muualle Pohjoismaissa tilanne on jo toinen, sanoo huvi- ja vesipuistoja luotsaavan Puuharyhmän varatoimitusjohtaja Petteri Järvenpää. Puuharyhmään muun muassa kuuluu vesipuisto Serena, Puuhamaa, Visulahti ja Tropiclandia.
Viime vuoden kesä-elokuussa Pohjoismaissa oli 23,5 miljoonaa ulkomaista yöpymistä, mutta Suomen osuus niistä oli vain 7 prosenttia. Vielä kesällä 2019 luku oli 9 prosenttia.
– Kilpailukykymme on heikentynyt merkittävästi kriisivuosien seurauksena, ja olemme menettäneet markkinaosuuttamme vuoden päälomasesongista, jolloin ulkomaiset matkailijat tuovat eniten vientituloa, Järvenpää sanoo.
Suomen matkailualan yrittäjät ja järjestöt ehdottavat koulujen kesälomien myöhäistämistä kahdella viikolla, jotta alaa saataisiin elvytettyä.
– Kesäkuu on juhannukseen asti Suomessa matkailualalla hiljaista, koska koululaisten vanhempien kesälomat alkavat yleensä vasta sen jälkeen, Petteri Järvenpää huomauttaa.
Eniten kassavirtaa matkailualalla liikkuu Visit Finlandin mukaan elokuussa.
Kaksi viikkoa toisi 200 miljoonaa euroa vuodessa
Suomessa kotimaiset asiakkaat muodostavat matkailuyritysten asiakaspohjan. Ulkomaalaiset tuovat siihen hyvän lisän, jossa Suomen matkailunedistämiskeskus Visit Finlandin mukaan olisi suurin kasvupotentiaali. Vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki selvityksen, jonka mukaan koulujen kesälomien siirtäminen kahdella viikolla voisi lisätä kesän matkailutuloja 219 miljoonalla eurolla. Työntekijöiden tarve lisääntyisi 1 300 henkilötyövuotta.
Huolimatta siitä matkailualaa elvyttäviä kirjauksia ei hallitusohjelmaan tullut.
– Toistaiseksi TEM:ssä ei ole valmistelussa kesälomien siirtoa koskevia toimenpiteitä tai asian nostamista uudelleen poliittiseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston johtava asiantuntija Sanna Kyyrä.
Hallitus on aikeissa puolittaa alaan kohdistuvat suorat investoinnit vuoden alusta. Suomen matkailunedistämiskeskus Visit Finlandissa ollaan pettyneitä päätökseen.
– Olemme surullisia siitä, että Suomessa ei uskota matkailun mahdollisuuksiin. Ala on kuitenkin yksi nopeimmin kasvavista palveluvientialoista, ja kiinnostus Suomea kohtaan on suurempaa kuin aikaisemmin. Kuitenkin toimialaa tukevat toimenpiteet puuttuvat hallitusohjelmasta, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.
Hänen mukaansa olisi tärkeää tunnistaa matkailun merkitys Suomen talouden kasvulle ja työllisyydelle, sekä purkaa kasvun esteitä.
– Matkailu on liiketoimena käänteistä vientiä, jossa verotulot jäävät arvonlisäveron myötä Suomeen. Samaa ei tapahdu muussa viennissä. Siksi matkailu on erityisen kannattavaa vientiä, Hietasaari huomauttaa.
OAJ toivoo kattavaa selvitystä
Kysymys koulujen kesälomien siirtämisestä jakaa kansanedustajia.
Nelisenkymmentä kansanedustajaa siirtäisi lomia parilla viikolla, selvisi Ylen kansanedustajakyselyssä alkukesästä. Noin kolmasosa vastanneista ei muuttaisi nykytilaa. Vastaajia oli yhteensä 108.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salon mukaan olisi tähdellisempää kiinnittää huomio kesälomien siirron sijasta oppimistulosten parantamiseen.
– Mehän emme ole ottaneet mitään erityistä kantaa kesälomien ajankohtaan. Olemme tuoneet esiin sen, että koko koulutusjärjestelmä on aikataulullisesti sidottu yhteen. Muutos koulujen kesälomiin johtaisi siihen, että samalla koko koulutusjärjestelmän lukuvuotta pitäisi myöhentää, Salo toteaa.
Hänen mukaansa myöhäistäminen tekisi muutoksesta massiivisen.
– Näin isoihin muutoksiin ei kevyin perustein kannata ryhtyä. Ensisijaisesti koulutusjärjestelmää on kehitettävä koulutuksen ja oppimisen tarpeista lähtien, ei esimerkiksi yksittäisten elinkeinoalojen vaateista. Jos muutosta halutaan ajaa läpi, tulee asiasta Salon mukaan tehdä laaja selvitys.
– Yleisesti opettajilta tulee viestiä siitä, että kevätlukukausi jo nykyisellään koetaan kuormittavampana, mikä ei puolla sen jatkoa.
Asiasta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) eivät vastanneet Ylen haastattelupyyntöön.