Jokainen katoamistapaus on erilainen, kertoo rikoskomisario Ville Mattila Hämeen poliisista. Hän johti tutkintaa riihimäkeläisen tytön katoamisessa.
Riihimäellä lauantaina kadonnut 16-vuotias nuori löytyi keskiviikkoiltana hyvässä kunnossa Turengista. Hän oli ollut kateissa yli neljä vuorokautta. Poliisi etsi tyttöä aktiivisesti katoamispäivästä lähtien. Mukana etsinnöissä oli ajoittain kymmeniä vapaaehtoisia, jopa ruuhkaksi asti.
Suomessa katoaa noin 50 ihmistä joka päivä. Mattila on tutkinut työssään useita katoamisia. Kun poliisille tulee tieto kadonneesta henkilöstä, yleensä ensin pohditaan, löytyykö katoamiselle luonnollinen syy.
– Vai onko henkilö esimerkiksi vain käymässä jossakin? Seuraavaksi yritämme tavoittaa etsittyä henkilöä, kertoo Mattila.
Jos henkilöä ei tavoiteta tai katoamiselle ei löydy mitään selitystä, viranomaiset alkavat rakentaa riskiarviota tilanteesta. Sitä varten poliisilla on olemassa erityinen järjestelmä.
– Henkilöstä kerätään mahdollisimman paljon informaatiota. Rinnalla kulkee koko ajan se, voiko katoamiseen liittyä rikos, jonka tutkinta tietysti kuuluu sitten poliisille.
Poliisihallituksen mukaan tilannearvioon vaikuttavat tiedot kadonneen henkilön fyysisestä kunnosta, sairauksista ja lääkityksestä.
Keskeisiä muuttujia arvion tekemisessä ovat myös katoamiseen liittyvät olosuhteet ja ympäristö, eli onko kyseessä kaupunki, maaseutu, metsä vai vesistö. Myös vuodenaika ja säätila otetaan huomioon.
Nämä vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti etsintä aloitetaan ja miten laajasti etsitään.
– Keskeistä on meidän riskiarviomme tämän ihmisen tilasta ja se, kuinka huolissamme me siinä tilanteessa hänestä olemme, kuittaa rikoskomisario Ville Mattila Hämeen poliisista.
Partiot heti valppaana
Jos henkilö on kadonnut aivan äskettäin, katoamista lähdetään heti tutkimaan poliisin kenttätoiminnan kautta. Partiot saavat poliisin hätäkeskukselta ilmoituksen kadonneesta ja etsintä alkaa.
Joissain tapauksissa poliisi on yhteydessä esimerkiksi taksikeskuksiin, jotka välittävät etsittävän henkilön tuntomerkkejä takseille. Myös juniin ja linja-autoihin saatetaan välittää tietoa joukkoliikenteen toimijoiden kautta.
Poliisi aloittaa esimerkiksi pienen lapsen lähietsinnän heti. Tieto etsittävästä saatetaan välittää medialle muutamissa minuuteissa.
Jos aikuinen, perusterve ihminen katoaa, viranomaiset selvittävät ensin henkilön arkirutiineja.
– Saadaan selville arkirutiini ja kuinka poikkeuksellista on, ettei häneen ole saatu yhteyttä. Tästä riippuen asia joko viedään heti eteenpäin tai annamme sen olla hetken seurannassa.
Mattila korostaa, että jokainen tapaus punnitaan erikseen.
Osittain omaisten ehdoilla
Joskus henkilö on ollut kateissa kauemmin, viikon tai kaksi. Joissain tapauksissa läheiset ilmoittavat kadonneesta poliisille vasta pitkähkön ajan kuluttua.
Tällöin etsiminen käynnistyy tutkinnan puolelta.
– Tehdään esimerkiksi tiedusteluja pankeista ja tarkistetaan kyseisen ihmisen matkapuhelimen käyttöä.
Tietojen ja etsittävän kuvan julkaisuun mediassa tarvitaan pääsääntöisesti lupa kadonneen omaisilta. Tämä pätee erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Ville Mattila kertoo, että joissain tapauksissa omaiset eivät halua kaikkea kadonneesta henkilöstä poliisin tietoon.
– Poliisin tehtävä olisi saada omaisilta tietoon ne pienimmätkin asiat. Jopa sellaiset, mitkä saattavat olla jollain tavalla hävettäviä.
Tällaisia asioita ovat esimerkiksi henkilön alkoholinkäyttö tai mielenterveysongelmat.
Etsintäaluetta ei aina julkisteta
Viranomaiset eivät kerro kaikkea tietoa kadonneesta medialle. Osa jätetään kertomatta omaisten toivomuksesta. Taustalla on myös laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, joka rajoittaa tuomasta esille henkilön terveydentilaan liittyviä seikkoja.
Riihimäen tapauksessa viranomaiset kertoivat kadonneen nuoren olevan hengen ja terveyden vaarassa. Osa ihmisistä penäsi some-keskusteluissa tarkempia tietoja kadonneen nuoren lääkityksestä ja terveydentilasta.
Mattila muistuttaa, että yksityisyydensuoja koskee myös kadonneita henkilöitä.
– Joissakin tilanteissa käydään omaisten kanssa keskustelua siitä, voidaanko tuoda esille jokin sairauteen liittyvä asia. Tätä rajanvetoa käydään, jos se edesauttaisi henkilön löytymistä.
Toisinaan lähiomaiset suostuvat asian esille tuomiseen, toisinaan eivät.
Rikoskomisario Ville Mattila toteaa, että joissain tapauksissa yksityisyydensuoja vaikuttaa myös siihen, voidaanko etsintäalueesta antaa tarkkaa tietoa.
Monella oli halu auttaa riihimäkeläisen nuoren löytämisessä. Somessa kyseltiin tiuhaan tahtiin myös tietoja etsintäalueesta.
– Esimerkiksi poliisikoirien toiminta alueella saattaa häiriintyä, jos sinne menee kävelemään paljon ihmisiä.