Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on erotettu monista järjestöistä ja se on mukana enää hyvin harvoilla kansainvälisillä areenoilla. Nousevien talouksien Brics-liittouma on yksi niistä.
– Venäjä on lisännyt yhteistyötä erityisesti Brics-liittouman kanssa, sanoo maailmanpolittiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
Video: Brics-maiden edustajat osoittivat suosiotaan Putinille heinäkuussa Pietarissa:
Länsimaiden taloudelliseksi ja poliittiseksi vastavoimaksi vuonna 2009 perustettuun liittoumaan kuuluivat alun perin Venäjän lisäksi Kiina, Brasilia ja Intia. Etelä-Afrikka liittyi siihen vuotta myöhemmin.
– Brics alkoi pelkkänä kirjainlyhenteenä ja pikkuhiljaa siitä on tullut merkittävä voima maailmanpolitiikassa. Se on hyvin kiinnostava kehityskulku, Patomäki toteaa.
Nyt Brics kasvaa. Liittouma päätti avata ovet laajentumiselle viime vuonna, ja tämän vuoden alussa järjestöön liittyivät Arabiemiraatit, Egypti, Etiopia ja Iran. Saudi-Arabia on järjestössä tarkkailijajäsenenä.
Brics voi tulevaisuudessa laajentua vielä todella paljon, sillä liittoumaan mukaan haluavia maita on arvioitu olevan yli 40. Kiinnostavaa on, että myös Nato-maa Turkki haluaa liittyä Bricsiin. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue vahvisti tänään, että Turkki on lähettänyt jäsenhakemuksen.
– Turkin jäsenyys todennäköisesti lisäisi Bricsin merkitystä vastavoimana lännen hallitsemalle talousyhteistyölle.
Patomäki arvioi, että Bricsin laajentumisella voi olla tulevaisuudessa suuri vaikutus maailmanjärjestykseen. Liittouma tavoittelee moninapaista maailmaa.
– Laajeneminen voi tarkoittaa sitä, että asteittain Bricsistä voi tulla elin, joka edustaa globaalia etelää erilaisissa asiayhteyksissä. Vaikka Brics ei kokonaan korvaisikaan kehitysmaiden ryhmää G77, se alkaa määritellä maailmanpolitiikan asialistaa tasaveroisemman kehityksen nimissä ja samalla alkaa muokata ryhmäjakoja YK:ssa ja muilla foorumeilla.
Tähän mennessä päätökset on tehty Bricsissä yksimielisesti, mutta tämä voi muuttua vaikeammaksi, kun liittouma laajenee.
Epämuodollisena talousjärjestönä aloittanut liittouma on ottanut yhä enemmän roolia esimerkiksi Lähi-idän konflikteissa.
– Bricsin laajenemista on alettu tulkita myös geopoliittisesti eli vallan ja vastakkainasettelujen kautta.
Vastakkainasettelu länsimaiden kanssa ei silti ole Bricsissä mustavalkoista. Patomäki toteaa, että Brasilia ja Etelä-Afrikka pyrkivät pitämään yllä hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Intia taas tasapainoilee Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Kiina puolestaan tukee monenkeskisen yhteistyön ja talousglobalisaation jatkumista.
– Toisaalta länsi ei voi katsoa Bricsiä vain geopoliittisesti, vaan sen edut ovat monin tavoin kietoutuneet yhteistyön jatkumiseen Brics-maiden kanssa. Välit on pantu poikki vain Venäjään ja se on tullut kalliiksi monille EU-maille, Patomäki sanoo.
Brics ei tuomitse Venäjän sotaa Ukrainassa
Brics-maiden huippukokous järjestetään lokakuun loppupuolella Venäjän Kazanissa, koska Venäjä on liittouman puheenjohtajamaa tänä vuonna.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei häiritse muiden jäsenmaiden johtajia siinä määrin, että he eivät matkustaisi Venäjälle.
Vanhoista Brics-maista vain Brasilia on tuominnut YK:ssa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
– Venäjän sota Ukrainassa on kiihdyttänyt Bricsin yhdentymistä ja vastakkainasettelua Brics-maiden ja lännen välillä, Patomäki arvioi.
Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on hyötynyt taloudellisesti paljon liittoumasta.
– Bricsillä on ollut tärkeä rooli siinä, että Venäjä on pystynyt kiertämään pakotteita, Patomäki sanoo.
Hyökkäyssodan aikana Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on kaksinkertaistunut ja Venäjä on lisännyt kauppaa myös muiden Brics-maiden kanssa. Venäjä on esimerkiksi myynyt paljon kaasua ja öljyä Kiinaan ja Intiaan.
Poliittisesti Venäjä on hyödyntänyt Bricsiä esiintymällä propagandassaan köyhän etelän etujen ajajana rikasta länttä vastaan.
Brics tukee vahvasti palestiinalaisia
Israelin käymässä sodassa Gazassa Brics on palestiinalaisten puolella. Brics-maat ovat tuominneet sodan ja vaatineet kansainväliseltä yhteisöltä väliintuloa.
Kahden valtion mallia tukeva liittouma on kutsunut palestiinalaisten edustajat Kazanin huippukokoukseen.
– Brics on konfliktissa vahvasti Palestiinan puolella, vaikka liittoumassa on mukana maita, joilla on hyvät suhteet myös Israeliin.
Kiinalla ja Intialla on perinteisesti olleet hyvät välit Israelin kanssa. Myös Venäjä on Israelin kanssa puheväleissä.
Patomäki pitää mahdollisena, että Kazanissa keskustellaan palestiinalaishallinnon jäsenyydestä Bricsissä.
– Tämä olisi paitsi merkittävä kannanotto Lähi-idän konfliktiin, niin myös askel kohti palestiinalaisvaltion perustamista.
Tavoitteena oma talousjärjestelmä ja valuutta
Bricsin pyrkimyksenä on vahvistaa nousevien talouksien ääntä ja rakentaa vaihtoehtoja lännen ylivaltaa vastaan, Patomäki summaa. Monien maiden syyt liittyä Bricsiin ovat olleet enemmän taloudelliset kuin ideologiset.
– Kannattaa muistaa, että Nato-maissa, joissa lännen ydin tavallaan kulminoituu, on noin miljardi ihmistä ja Naton ulkopuolella seitsemän miljardia ihmistä. Melkein puolet koko maailman väestöstä on Brics-maissa.
Patomäki toteaa, etteivät Brics-maat luota siihen, että niiden haluamia muutoksia tapahtuisi lännen johtamissa maailmanlaajuisissa järjestöissä ja siksi liittouma rakentaa omia vaihtoehtoisia järjestelmiään.
Brics-maiden Uusi kehityspankki (NDB) aloitti yhdeksän vuotta sitten 50 miljardin dollarin alkupääomalla.
Uusi kehityspankki lainoittaa infrastruktuurihankkeita ja kestävän kehityksen hankkeita ennen kaikkea Brics-maissa, mutta myös muissa kehittyvissä talouksissa. Pankki kilpailee Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.
Brics pyrkii luomaan dollarista riippumattoman talousjärjestelmän. Liittouma tavoittelee omaa maksujärjestelmää ja yhteistä keskuspankkivaluuttaa, mikä suuntaisi maailmantaloutta kohti monenkeskistä järjestelmää.
– Tarkoituksena on korvata länsimaiden hallitsema Swift-maksujärjestelmä ja käydä kauppaa enemmän Brics-maiden omilla valuutoilla.
– Nämä kaikki ovat suuria askeleita pois dollarikeskeisestä maailmantaloudesta kohti monenkeskistä maailmantaloutta, missä on useita valuuttoja ja maksujärjestelmiä ja kaikilla mailla on useita vaihtoehtoja. Se olisi merkittävä saavutus, Patomäki sanoo.
Patomäki pitää jonkinlaisen Brics-maiden oman maksujärjestelmän syntymistä mahdollisena suhteellisen pian. Hänen mukaansa yhteisen laskennallisen valuutan synty voisi tapahtua jo 2030-luvun alkupuolella.
– Kovin nopeasti yhteisvaluutta ei silti voi toteutua, koska Brics-mailla on merkittävät dollarimääräiset valuuttareservit ja sijoitukset. Niistä ei pääse noin vain eroon, eikä Kiinalla tai muilla mailla ole halua aiheuttaa dollarikeskeisen maailmantalouden kriisiä.
Bricsin sisällä on merkittävää eriarvoisuutta
Vaikka Brics pyrkii oikeudenmukaisempaan tulonjakoon etelän ja pohjoisen välillä, on liittoumassa mukana maailman eriarvoisimpiin kuuluvia valtioita.
Intiassa ja Etelä-Afrikassa tulo- ja vaurauserot ovat maailman suurimpia. Patomäki muistuttaa, että Brasiliaa on usein pidetty Latinalaisen Amerikan eriarvoisimpana maana, ja eriarvoisuus on merkittävää myös Kiinassa ja Venäjällä.
– Siinä mielessä kehittymistä ja tasa-arvon edistymistä ajatellen, on kokonaisuus vähintäänkin ristiriitainen.
Voiko Kiinan ja Venäjän vetämä liittouma tuoda tasa-arvoa rikkaiden maiden ja köyhän etelän välille?
– Se voi parantaa joidenkin maiden kehitysmahdollisuuksia ja edesauttaa muutosta ja köyhimpien maiden kehittymistä.
3.9. klo 17.40: Juttua päivitetty: Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue vahvisti tänään, että Turkki on lähettänyt jäsenhakemuksen Brics-liittoumaan. Aikaisemmin jutussa oli viitattu uutistoimisto Bloombergin eiliseen uutiseen, jonka mukaan Turkki on hakenut jäsenyyttä.
3.9. klo 20.00: Juttua tarkennettu: Saudi-Arabia on liittoumassa toistaiseksi tarkkailijajäsenen statuksella.
4.9. klo 10.06: Päivitetty Saudi-Arabian tarkkailijajäsenen status grafiikkaan ja poistettu Saudi-Arabia varsinaisia jäsenmaita esittävästä animaatiosta ja BKT-grafiikasta.