Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho on vankasti sitä mieltä, että ilman Riihimäen kaupungin panosta voimalahanke ei etene.
Sijoittajilta tarvittaisiin arviolta 20 miljoonaa euroa, jotta Riihimäen keskustassa sijaitsevan vanhan voimalan muuttaminen tapahtuma- ja kulttuurikeskukseksi etenisi.
Halukkaita kiinteistösijoittajia ei ole toistaiseksi näkynyt. Nyt Riihimäellä mietitään, pitäisikö kaupungin sijoittaa hankkeeseen omaa rahaa.
Jos kaupunki olisi mukana, sijoittajien kynnys lähteä hankkeeseen mukaan madaltuisi ja voimalahanke saisi lisää uskottavuutta. Kaupungin panostuksen myötä mukaan lähtevien yksityisten investoijien odotukset tuotosta eivät ehkä olisi ylimitoitettuja.
Riihimäen kaupungilla on rahastoituja varoja, jotka ovat peräisin kaukolämpöyhtiön myynnistä. Näistä voisi irrota jonkinlainen panos, jotta asemanseudun hankkeissa päästäisiin eteenpäin.
– Luonnollisesti tähän liittyy lisäksi keskustelu meidän päättäjien kanssa, Eho muistuttaa.
Yhtälöä vaikeuttaa kaupungin vakaan talouden ohjelma. Luottamushenkilöt tarkastelevat nyt kaikkia taloudellisia panostuksia suurennuslasin kanssa.
Kaupunginjohtajalle tulee tilaisuus esitellä voimalan tilannetta paikallispoliitikoille ensi maanantaina, jolloin on kaupunginvaltuuston kyselytunti.
Voimalan valttina olla osa uutta kampusta
Kuvioon liittyy osaltaan Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Riihimäen kampuksen siirtäminen asemanseudulle.
HAMKin Riihimäen kampusta on soviteltu voimalaan vastapäätä tien toiselle puolelle, matkakeskukseen ja Liikerata-kauppakeskuksen tiloihin. Osa korkeakoulun tiloista voisi sijoittua myös voimalaan.
– Sanomattakin on selvää, että kannattaa hakea yhteistoiminnallisuutta näiden kahden erillisen hankkeen välillä. Se saattaisi pienentää HAMKin investointitarvetta ja vahvistaisi voimalaa, Jouni Eho pähkäilee.
Hän pohtii, että asemanseudun hankkeiden painoarvo keskusteluissa nousee nyt, kun Riihimäki on vetäytynyt asuntomessuista.
Voimalaan ei enää mietitä museoita
Riihimäen kaupunki on hionut A-insinöörien ja Tampere-talon väen kanssa voimalan suunnitelmia. On päädytty siihen, että parikymmentä miljoonaa voisi olla todellinen summa, jolla rakennustyöt saadaan tehtyä.
Vanhaan voimalaan on kaavailtu muun muassa 600 hengen monitoimisalia, elokuvateatteria, ravintolatoimintaa sekä kokous- ja näyttelytiloja.
Aiemmista suunnitelmista poiketen taidemuseon ja kaupunginmuseon sijoittamista voimalaan ei enää suunnitella.
– Mikäli siirtäisimme museot voimalaan, se toisi meille vain lisää vuokrakustannuksia, perustelee Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
Sen sijaan toimistosiipeen tehtäisiin HAMKin tilojen lisäksi tiloja yrityksille.
Korjattu 29.8.2024 klo 9.36 JKMM Arkkitehdit oikeaan muotoon kuvatekstissä.