Suurimmassa osassa Suomen kaupungeista keskustojen liiketilat tyhjenevät ja kauempana sijaitsevat kauppakeskukset kasvavat.
Ravintolat ja erilaiset ajanviettopalvelut yleistyvät keskustoissa, mutta erikoiskauppojen määrä vähenee. Syitä siihen on monia, muun muassa verkkokauppa.
Pysäköintiratkaisut ovat yksi keino, jolla joissakin kaupungeissa keskustan vilkkautta yritetään lisätä.
Esimerkiksi Kajaanissa muutettiin reilu vuosi sitten kaikki pysäköintipaikat maksuttomiksi.
– Se oli poliittinen päätös, jolla haluttiin lisätä keskustan vetovoimaa, kertoo suunnitteluinsinööri Teemu Rissanen Kajaanin kaupungilta.
Myös muun muassa Kouvolassa, Kemissä ja Torniossa pysäköinti on ilmaista.
Jyväskylässä on toimittu päinvastoin, ja ydinkeskustan kaikki pysäköinti on nykyisin maksullista. Maksuja on myös korotettu ja kadunvarsipaikkoja on vähennetty.
Ratkaisuilla pyritään liikenneinsinööri Markus Pasasen mukaan edistämään kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja mahdollistetaan pysäköintipaikkojen nopea kierto.
Jyväskylässä panostetaan jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.
– Ohjaamme autoilijoita pysäköintilaitoksiin ja lisäämme keskustan vihreyttä viihtyvyyden parantamiseksi, kertoo Pasanen Jyväskylän kaupungilta.
Vaasassa vireä keskusta
Suurien ja keskisuurien kaupunkien välillä keskustojen vireydessä on myös suuria eroja.
Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro on perehtynyt Suomen kaupunkien elinvoimaan ja vetovoimaan liittyviin kysymyksiin. Hän kertoo, että esimerkiksi Vaasa on onnistunut säilyttämään keskustansa elävänä.
– Siellä kaupungin, yrittäjien ja yhteisöjen yhteistyöllä on panostettu Kauppatorin ympäristöön ja sen viihtyvyyteen. Iso kauppa keskustassa on myös yksi vetovoimatekijä.
Millainen on Vaasan pysäköintikäytäntö?
Vaasan kuntatekniikan palvelut yksikön päällikkö Siri Gröndahl kertoo, että kaupungissa on vuoden alusta muutettu kaksi maksullista katua maksuttomiksi kiekkopaikoiksi.
Toisaalta viime syksynä yksi keskustan parkkialue muutettiin maksulliseksi ja tänä vuonna satama on myös muuttumassa maksulliseksi.
1-vyöhykkeellä on parisenkymmentä maksutonta pysäköintipaikkaa.
– Keskustaan tulo halutaan pitää helppona. Pieniä muutoksia tehdään suuntaan ja toiseen. Selkeät pysäköintipaikat ja monipuoliset maksutavat edesauttavat myös keskustaan tuloa.
Aron mukaan monissa kaupungeissa on kokeiltu maksuttomia pysäköintipaikkoja. Toisaalla on autoja pyritty samaan ydinkortteleista pois, että on voitu tehdä tilaa jalankulkijoille sekä pyöräilijöille.
– Kokeilut jakavat mielipiteitä, että onko se ollut hyvä vai huono asia. Mitään tarkkaa tutkimustietoa ei vaikutuksista ole saatavilla, sanoo Aro.
Kauppiaat kiittävät Kajaanissa
Kajaanin Kauppiasyhdistyksessä ollaan ilmaisiin parkkipaikkoihin tyytyväisiä.
Nopean palvelun liikkeet, kuten esimerkiksi apteekit ja lounasravintola ovat kertoneet, että heillä ovat pysäköinnin helppouden myötä asiakasmäärät kasvaneet.
– Myös kampaamot ja kuntosalit ovat tyytyväisiä, että asiakkaat ehtivät asioida kiireettömästi, kertoo Kauppiasyhdistyksen toiminnanjohtaja Miariikka Tervonen.
Jyväskylässä Kauppalaiseuran säätiö on huolissaan keskustan saavutettavuudesta.
Heidän mukaansa keskustaan helppo pääsy kaikilla tapaa on ensisijaisen tärkeää sen vetovoiman ja kaupunkikeskustassa toimivien yritysten kannalta.
– Esimerkiksi joulun alla ilmaiset parkkeeraustempaukset ovat olleet menestyksiä ja tuoneet lapsiperheitä asioimaan keskusta-alueelle, kertoo Kauppalaisseuran säätiön sihteeri Katri Vuori.