Saksassa laitapuolueet ovat ottaneet suuren vaalivoiton itäisissä Thüringenin ja Saksin osavaltioissa.
Thüringenissa äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) sai historiallisen äänisaaliin ja nousi siellä suurimmaksi puolueeksi. Myös uusi laitavasemmistolainen BSW-puolue sai runsasta kannatusta.
Laitapuolueiden vaalimenestys kertoo tyytymättömyydestä vallitsevia olosuheita kohtaan, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Ylen aamussa. Molemmat puolueet vastustavat maahanmuuttoa ja EU:ta ja haluavat rajoittaa Ukrainalle annettavaa apua.
Kyseessä oli siis protesti olemassa olevaa hallituskoalitiota ja sen poliittisia valintoja kohtaan, Kolbe sanoo.
– Eli tässä on nyt eräänlainen, voisi sanoa murroskohta käsillä.
Saksassa pidetään ensi vuonna liittopäivävaalit. Kolben mukaan nyt pidettyjen osavaltiovaalien purkautuminen nähdään lopulta siellä.
”Jäljet pelottavat”
Vaalitulosta on tulkittu merkkinä Saksan kahtiajakoisuudesta. Liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraattinen valtapuolue SPD sai vain murto-osan äänistä.
Sekä Thüringenin että Saksin osavaltiot sijaitsevat entisen Itä-Saksan alueella. Siellä äärilaitapuolueilla on Kolben mukaan pitkät perinteet, ja läntisen ja itäisen Saksan kehittyminen onkin ollut koko 1900-luvun hyvin toisistaan poikkeavaa.
– Saksa ei ole koskaan ollut samalla tavalla yhtenäisvaltio kuin me tapaamme ajatella. Itä-Saksassa ei ole koettu vaikkapa radikaalia 60-lukua, demokratian liikkeitä, oikeusvaltioajattelua ja poliittisen liberalismin suurta aaltoa, Kolbe kuvailee.
Idässä myös Venäjän ja Neuvostoliiton vaikutus on tuntunut luonnollisesti pidempään.
– Vaikka saksojen yhdistymisestä on kulunut 30 vuotta, poliittinen järjestelmä on vielä liikkeessä, kuten näemme.
Laitapuolueiden suosio jatkaa Kolben mukaan historiallista jatkumoaan, jossa ääripäiden kautta on haettu ratkaisuja poliittisesti vaikeisiin kysymyksiin.
– Toisaalta muistamme, että äärilaidat eivät 1900-luvulla kyenneet kuitenkaan näitä syviä yhteiskunnallisia ongelmia ratkaisemaan, ja tässäkin tapauksessa jäljet pelottavat.
Onko Saksa epäonnistunut yhdistymisessä?
Vaalitulos povaa aiempaa voimakkaampaa yhteiskunnan kahtiajakoa Saksassa. Pääkaupungissa Berliinissä on jo nähty vaalien jälkeisiä mielenosoituksia.
– Poliittiselle päätöksenteolle tämä on tietysti erittäin hankala tilanne. Miten rakentaa poliittista, yhteistä tulevaisuutta ja parempaa toivoa, koska juuri nyt me ihmiset tarvitsemme Euroopassa toivoa ja yhteistyötä.
Kolbe ei kuitenkaan allekirjoita sitä, että Saksa olisi epäonnistunut maan yhdistämisessä.
– Tämän kaltaiset prosessit ovat pitkiä. En ihan vielä lopunajan tuomiota tässä julistaisi, mutta toki tilanne on haastava ja edellyttää kaikilta puolueilta nyt kykyä toimia yhdessä. Mutta neuvottelut tulevat olemaan epäilemättä sangen haastavia.
Kello 9.05 Korjattu jutun ingressissä Itä-Saksa muotoon itäinen Saksa.