Kemin kaupunginhallitus päätti maanantaina, että sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta sairaalalaista tehdään kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille. Savonlinna teki vastaavan päätöksen viikko sitten.
Kaupungit ovat valmistelleet kantelua yhteistyössä, koska sekä Kemin että Savonlinnan sairaaloista ollaan hallituksen esityksen mukaan lopettamassa erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys vuoden 2026 alusta lähtien.
Kantelussa pääpaino on ministeriön hallitukselle valmisteleman lakiesityksen vaikutusarvioinnin puutteellisuudessa, epäjohdonmukaisuudessa ja osin myös virheissä. Näissä kaikissa on kyse ihmisten perusoikeuksista ja oikeusturvasta.
Hallituksen esityksessä ei Kemin ja Savonlinnan mukaan ole huomioitu riittävästi toiminnan muutoksen riskejä palvelujen saatavuudelle, taloudelle ja henkilöstön saatavuudelle.
– Vähäisen oletetun kustannussäästön vuoksi aiheutetaan palvelujärjestelmään suuri häiriö, jonka vaikutuksia ei arvioida lainkaan. Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta lakiesitys on erityisen ongelmallinen, kantelussa todetaan.
Vaikutusarvioinnin puuttuminen ei Kemin kaupungin mukaan ole myöskään vahinko, mikä tuodaan selkeästi kantelussa esille.
– Ministeriön virkavastuulla toimivien johtavien virkamiesten toimesta on vahvistettu, että vaikutusarviot on jätetty Länsi-Pohjan ja Lapin hyvinvointialueen osalta tietoisesti tekemättä.
”Ihmisten kuolleisuus kasvaa väistämättä”
Kantelussa pohditaan myös matkustusaikoja eli yhteispäivystyksen saavutettavuutta, jos lakiesitys toteutuu. Lapissa noin 52 000 asukkaan matka-aika kasvaisi 0-20 minuutista yli tuntiin. Jo nyt Lapissa on koko Suomea huomattavasti heikompi tilanne.
Lakiesitysluonnoksessa ei oteta mitään kantaa myöskään siihen, että Lapin hyvinvointialueella tiestön kunto ja talviset keliolosuhteet potilaskuljetuksissa vain korostuvat.
– Ihmisten kuolleisuus tämän tyyppisissä tilanteissa tulee väistämättä kasvamaan eli kyse on aidosti ihmisten elämästä ja kuolemasta.
Talousvaikutusten osalta kantelija muistuttaa myös, että hallituksen omassa esityksessäkin on todettu säästöpotentiaalin olevan Lapissa negatiivinen eli lisäkulua syntyisi säästöjen sijasta suoraan 1,1 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuvat lisäksi perusterveydenhuollon lisäkustannukset.
– Jos näitä ei huomioida hallituksen esityksen perusteluissa, ei kansanedustajilla ole riskeistä riittävää tietoa päätöksentekonsa pohjaksi.