Pohjanmaalla on otettu käyttöön uusi valtakunnallinen Hyvä Käytäntö -suositus suun terveydenhuollossa.
Tavoitteena on varmistaa, että oikeat potilaat saavat tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan. Suositus perustuu havaittuihin riskeihin, joiden perusteella potilaat kutsutaan tutkimuksiin.
Suun terveydenhuollossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia, mutta ne eivät yksiselitteisesti määrittele, kuinka usein tulisi käydä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla.
Lääkäriseura Duodecimin keväällä julkaisema Hyvä Käytäntö -suositus ohjaa hammaslääkäreitä ja suuhygienistejä määrittelemään yksilöllisemmin potilaan tutkimus- ja hoitoväliä. Tekijöitä, kuten elämäntilanne, suun terveys ja pitkäaikaissairaudet, otetaan huomioon arvioinnissa.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava hammaslääkäri Hanna Kangasmaa korostaa, että riskitekijöiden tunnistaminen on oleellista suun terveydenhuollossa.
– Suun tutkimus- ja hoitoväli terveellä aikuisella on 24–48 kuukautta eli jopa neljä vuotta, jos suun sairauksia ja niiden riskitekijöitä ei ole, Kangasmaa sanoo. Hän oli mukana valtakunnallisessa asiantuntijapaneelissa, joka valmisteli suosituksen.
Suun terveyden ongelmat kasautuvat väestössä
Suun terveyden ongelmat kasautuvat väestössä tutkimusten perusteella tietyille ryhmille.
Osalla potilaista on runsaasti kariesvaurioita sekä muita suun ja yleisterveyteen vaikuttavia ongelmia. Usein ne, jotka tarvitsisivat hoitoa eniten, eivät kuitenkaan hakeudu hoitoon ajoissa. Sen sijaan tarkastuksissa käyvät ahkerimmin ne, joilla on vähiten hoidettavaa.
– Tämän vuoksi emme voi suositella, että kaikkien tulisi hakeutua tarkastukseen esimerkiksi 12 kuukauden välein. Se aiheuttaisi paljon turhia käyntejä ja kustannuksia myös potilaille, Kangasmaa selittää.
Lasten ja nuorten hampaat tarkastetaan Pohjanmaalla määräaikaistarkastusmallin mukaisesti joka toinen vuosi. Jos tarkastuksessa todetaan, että riski suun sairauksille on kohonnut, kutsutaan lapsi tai nuori vastaanotolle jopa kolmen kuukauden välein. Välikäynneillä keskitytään ennaltaehkäisyyn, kuten hampaiden fluoraus ja kotona tapahtuvan omahoidon tukeminen ja neuvonta.
– Hammashoitaja voi neuvoa nuorelle esimerkiksi hammaslankaimen käyttöä ja yhdessä sovitaan, että nuori lankaa hammasvälit joka päivä. Sitten seuraavalla käynnillä keskustellaan, miten lankaaminen on sujunut ja tarkastetaan, miten se vaikuttanut suun terveyteen, Kangasmaa kertoo.