Nurmon biokaasulaitos tarvitsee vähintään kymmenkunta maataloustuottajaa tuottamaan laitoksen tarvitsemaa raaka-ainetta.
Hankkeen vetäjät eivät tarkemmin kerro, kuinka monta tuottajasopimusta on kasassa, mutta mukaan mahtuu vielä.
Sopimustilat ovat nauta- ja sikatiloja, joiden lanta kuljetetaan Nurmoon. Lannan lisäksi laitos voi käyttää raaka-aineena peltobiomassoja ja Atrian tuotannosta syntyviä sivuvirtoja.
Nurmon biokaasulaitoksen rakentamisesta uutisoitiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2018, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö myönsi sille 9 miljoonan euron tuen. Tänään maanantaina tuli julki tieto, että laitos alkaa vihdoin rakentua.
Nurmolainen maatalousyrittäjä Ari Teppo kertoo olleensa mukana projektissa alusta lähtien.
– Olen odottanut tätä todella paljon, toteaa Teppo.
Hänen mielestään hyödyt maatiloille ovat selkeät. Suomen Lantakaasu tulee hakemaan lannan tiloilta, tekee siitä nesteytettyä biokaasua ja samalla myös lannoitetta, joka palaa takaisin tiloille.
– Biokaasulaitoksesta takaisin tuleva lantarae on hajutonta, jota on mukavampi levittää pellolle asutuksen lähellä. Se puhdistuu prosessissa ja se muuttuu paremmin kasville hyväksikäytettäväksi, joten sadotkin toivottavasti paranevat, kertoo Teppo.
Riski ei tule tiloille
Tepon yrityksen lannalle on toki tälläkin hetkellä vastaanottajia, mutta Teppo uskoo, että biokaasulaitoksen hyöty näkyy myös euroissa.
Moni tila on viime vuosina rakentanut oman biokaasulaitoksen. Teppo ei ole itse halunnut lähteä rakentamaan tilakohtaista biokaasulaitosta. Se ei ole häntä kiinnostanut.
Hän perustelee asiaa sillä, että ulkopuolisen yrityksen toimintaan osallistuminen vähentää tilan omaa riskiä.
– Se jakaa riskiä tilalta pois. Investointi on iso ja sen jälkeen olisimme sekä maidontuottajia että kaasun toimittajia. Se ei ole meidän ydinliiketoimintaamme, eikä osaaminen ole siinä, sanoo Teppo.
Epäilijöitäkin vielä on
Soittokierros satunnaisille alueen maataloustuottajille kertoo, että moni vielä empii mukaanlähtöä. Osa on käynyt keskusteluja, mutta ei ole vielä kirjoittanut nimeä paperiin.
Valion kestävän liiketoiminnan kehitysjohtaja Leena Helminen ymmärtää, että tuottajat saattavat vielä olla epävarmoja uuden edessä.
– Tiedetään, että osa on miettinyt, että tuleekohan se ollenkaan, mutta nyt kun investointipäätös tehtiin, niin toivotaan, että tilat rohkaistuvat, toteaa Helminen.
Epävarmuuden hän uskoo johtuvan uuden pelosta.
– Tanskassa ja Ruotsissa oli ihan sama, että tilat olivat alkuun kovin varovaisia, ja nyt on se tilanne, että kaikki tilat eivät enää pääse mukaan. Laitokset on mitoitettu tietylle määrälle, joten sen jälkeen ei pysty helposti ottamaan uusia mukaan.
Biokaasulle nyt markkinat
Vehmaalainen Jyrki Heilä on biokaasualan asiantuntija. Hän on pyöritti vuosia Nurmon biokaasulaitosprojektia ja oli Nurmon Bioenergia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Heilällä on kokemusta kolmesta biokaasulaitoksesta. Kaksi hän on myynyt Gasumille. Yksi biokaasulaitos toimii hänen yhteisomistuksessa olevan sikalansa yhteydessä Vehmaalla, Varsinais-Suomessa.
Hänellä on myös yhteinen emakkosikala Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla.
– Onhan se todella hyvä, että laitos toteutuu. Alue tarvitsee sen ja alue on hyvä paikka biokaasulaitokselle, iloitsee Heilä.
Ratkaisevaa hankkeen toteutumisessa oli se, että jakelukin on kunnossa. Sitä Heilä pitää tärkeänä. Hanke venyi vuosia siksi, ettei biokaasulle löytynyt ostajaa.
– Nyt biokaasumarkkina lähtee muodostumaan, uskoo Heilä.
Valtiolta vielä selkeämpää ohjausta
Biokaasusta on puhuttu viime vuosina paljon, ja pari vuotta sitten biokaasun ympärillä kävi suorastaan kuhina. Marinin (sd.) hallitus lisäsi sen jakeluvelvoitteen piiriin, mutta myös madalsi velvoitetta. Jakeluvelvoite määrittelee, kuinka paljon jakelupisteellä pitää myydä biopolttoaineita.
Nyt Orpon (kok.) hallituskaudella on käynyt niin, että biokaasun jakeluvelvoitetta on haluttu taas pienentää.
Päätöksenteko on ollut poukkoilevaa.
– Poliittisilta päättäjiltä tarvittaisiin ymmärrystä, että muutokset vievät aikaa ja tarvitaan selkeä näkymä. Jakeluvelvoite on isoin asia, koska se on ainoa kysyntäkannuste ja sitten tietysti myös investointituet, miettii Valion Leena Helminen.
Jyrki Heilä arvioi, että biokaasun tuotannosta hyötyvät lopulta kaikki. Sen avulla saadaan ilmastopäästöjä alennettua ja samalla ravinteet kiertoon.
– Tästä hyötyy koko yhteiskunta. Saadaan ilmastopäästöjä alas, saadaan uusiutuvaa polttoainetta ja ravinteet kiertoon. Tämä on vastuullisuuden kannalta iso asia, sanoo Heilä.
Suomen Lantakaasun tavoitteena on rakentaa 5-7 vastaavan kokoista laitosta Suomeen. Suunnitteilla ovat biokaasulaitokset Kiuruvedelle, Sonkajärvelle, Lapinlahdelle ja Nurmekseen, sekä Pedersöre-Kruunupyyn ja Nivala-Sievin alueille.
Nurmon biokaasulaitokseen on haettu EU-investointitukea, joka mahdollistaisi saman tien laajennuksen. Nyt siis lähdetään rakentamaan 100 GWh tuottavaa laitosta, mutta mikäli tuki tulee, rakennetaankin 125 GWh:n laitos.