Pohjanlahden rannalla sijaitseva Kristiinankaupunki mainostaa yhtenä matkailuvalttinaan kujilla tai aitojen päällä istuskelevia kissoja.
Näin kaupunki kertoo matkailusivustollaan:
Liikenne on sen verran hiljaista, että ihmiset uskaltavat päästää kaulapannalla varustetut kissansa kulkemaan vapaasti kaupungilla.
Tämä myös näkyy. Kristiinankaupungissa on aivan tavallista törmätä kaupungin keskustassa vapaana vaelteleviin kissoihin.
Suhtautuminen kissoihin on poikkeuksellista, sillä yleisesti kaupunkitaajamissa vapaana liikkuvat kissat herättävät pikemmin pahennusta.
Kissoista ja niiden pidosta säädetään pääasiassa metsästyslaissa, järjestyslaissa sekä laissa eläinten hyvinvoinnista. Lisäksi kuulumme eurooppalaisen yleissopimuksen piiriin.
Laki ei yksiselitteisesti kiellä kissan vapaata liikkumista.
Länsirannikon Ympäristöterveyden valvontaeläinlääkäri Marianne Kailan mukaan omistaja on vastuussa lemmikkinsä tekemisistä. Jos kissa esimerkiksi tappaa rauhoitetun linnun, omistaja on korvausvelvollinen.
BirdLife Suomen mukaan lähes kaikki Suomen lintulajit on rauhoitettuja ja niille on määrätty korvausarvo. Myös kissan omistajalle voidaan määrätä sakkorangaistus, jos hänen katsotaan toimineen huolimattomasti tai tahallisesti lemmikkinsä suhteen.
Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista määrittelee esimerkiksi varpusen korvausarvoksi 34 euroa ja pyrstötiaisen 252 euroa.
Eurooppalaisessa yleissopimuksessa todetaan, että henkilö, joka pitää lemmikkieläintä, on vastuussa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista.
– Kissa ei esimerkiksi saa lisääntyä hallitsemattomasti. Ulkoileva kissa tulee kastroida tai steriloida, jos sen kulkua ei muutoin rajata, kertoo valvontaeläinlääkäri Marianne Kaila.
Kristiinankaupungissa kissat näkyvät myös puutarha-aitojen ja amppeleiden metallisina koristeina. Niitä bongaillaan lapsille suunnatuilla, opastetulla kerroksilla Kissojen kujilla.
Jopa sadan kissan populaatioita
Kissojen määrä kaupungissa oli aiemmin lähellä paisua hallitsemattomaksi. Kailan mukaan nyt tilanne on parempi, mutta yhä on tehtävää.
Pohjanmaan Eläinkeskuksesta kerrotaan, että heille tulee edelleen eniten ilmoituksia löytökissoista Kristiinankaupungin alueelta.
– Olemme loukuttaneet useita 80–100 kissan populaatioita täällä, kun muualla koko on ollut keskimäärin 15 yksilöä, kertoo yrityksen perustaja Jenna Puputti.
Suuret kissalaumat muistaa myös vuonna 1987 kaupunkiin muuttanut Päivi Heikkinen.
– Jos olisin silloin tiennyt, millaiseen taloon muutamme, en olisi ikinä muuttanut sinne. Naapureidemme kissamäärä oli räjähtänyt täysin hallitsemattomaksi. Niitä oli kaikkialla, Heikkinen muistelee.
Myös lähellä asuvalla ikääntyneellä naisella tilanne oli karannut täysin käsistä.
– Laumassa levisi sairauksia ja kissoja kuoli. Me jopa autoimme viemällä niitä lopetettavaksi. Osan pikkukissoista otin kotiin itselleni. Saimme eläinlääkäriltä ehkäisypillereitä, joilla yritimme hillitä tilannetta, Heikkinen muistelee.
Kissat pitävät rottaongelman kurissa
Kristiinankaupungissa on paljon vanhaa puutaloaluetta. Talojen rossipohjat houkuttelevat hiiriä ja rottia. Vapaana saalistavat kissat pitävät tuholaiset poissa.
Itsenäisesti liikkuvia kissoja jää autojen alle vilkkaammin liikennöityjen katujen varsilla. Välillä niitä myös katoaa.
Silti myös Heikkisen perheen kolme kissaa saavat tulla ja mennä vapaasti. Yksi niistä on löytökissa, jonka omistajaa Heikkinen on yrittänyt tuloksetta jäljittää.
Hotellin isäntä suvaitsee nelijalkaiset vieraat
Krepelin-hotellia isännöivä Harri Alatalo suhtautuu suopeasti kissoihin, joita pyörii hotellin pihassa ja välillä myös sisällä. Esimerkiksi mustavalkoinen mirri tulee säännöllisesti tarkastamaan leivintuvan alustan.
Välillä myös asiakkailla on lemmikki mukanaan.
– Paikalliset kissat ovat reviiritietoisia. Kerran asiakkaan kissa karkasi ulos ja sai heti ensimmäisenä turpaansa paikalliselta ”päivystäjältä”. Tunnin päästä kissa löytyi Raatihuoneenpuiston tammenlatvasta häntä ”lampunharjana”, naurahtaa Alatalo.
Vaikka kaikki kaupunkilaiset eivät omistakaan kissoja, silti monien puheissa korostuu Alatalon tavoin suvaitsevainen ja salliva asenne vapaana kulkeviin kissoihin.
Kristiinankaupunki haluaa edistää Cittaslow-elämäntapaa, joka korostaa hidasta ja kiireetöntä elämänmenoa. Siihen mahtuvat myös vapaana päivää paistattelevat kujakatit.
Artikkelia korjattu 30.9. klo 11.58: Vanhentuneen eläinsuojelulain pykälä vaihdettu uuden laki eläinten hyvinvoinnista -lain mukaiseksi.