Ähtävänjokeen Pohjanmaalla on istutettu keskiviikkona 3–4-senttisiä jokihelmisimpukoita eli raakkuja. Kyseessä ovat suurimmat Suomessa jokeen istutetut yksilöt.
Aiemmin Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on istuttanut jokeen alle sentin mittaisia raakkuja.
Vesitalousasiantuntija Eero Mäenpää uskoo, että isommilla raakuilla on paremmat mahdollisuudet selvitä luonnossa.
– Ne pienet peittyvät pohjan ainekseen helpommin ja tukehtuvat sinne. Nämä tämmöiset, jotka on jo kolmesta viiteen senttisiä, pärjäävät paremmin, sanoo Mäenpää.
Tuhatkunta jokihelmisimpukkaa ovat kasvaneet viiden vuoden ajan soralaatikoissa. Konneveden tutkimuslaitoksella Jyväskylän yliopistossa työ raakkujen pelastamiseksi aloitettiin jo vuonna 2016.
Lajin toivo lepääkin nyt osin tässä Suomen ainoassa laitoskasvattamossa.
– Yllätys oli, että ne kasvavat niin nopeasti. Viisi vuotta ja nyt ne olivat jo neljäsenttisiä. Yksikään isompi raakku ei ollut kuollut siellä soralaatikossa, iloitsee Mäenpää.
Ähtävänjoen ja parin muunkin raakkujoen jokihelmisimpukkakantaa on pyritty pitämään elossa Life-hankkeiden avulla.
Koko maassa raakulle sopivat joki- ja purovedet ovat käyneet vähiin: jäljellä on arvioiden mukaan 150 raakkujokea. Vain noin kymmenessä niistä uudet ikäluokat jäävät eloon.
Ähtävänjoessa ja monessa muussakin joessa raakun elinoloja kurjistaa lisääntynyt ravinne- ja kiintoainekuormitus. Voimalapadot taas estävät Ähtävänjoella raakkujen lisääntymiselle välttämättömän lohen nousun jokeen.
Jos pikkuraakut pysyvät elossa, se antaa sata vuotta aikaa kunnostaa Ähtävänjoki sellaiseksi, että simpukat voisivat lisääntyä siellä luontaisesti.
Viisi faktaa raakusta:
- Raakku rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955. Se on äärimmäisen uhanalainen.
- Kyseessä on tärkeä sateenvarjolaji. Yksi raakku puhdistaa kiduksillaan vettä jopa 50 litraa päivässä. Näin se luo monille eliöille suotuisan elinympäristön.
- Raakku on myös hyvä indikaattorilaji: jos joessa on raakkuja, muillakin lajeilla on hyvät olosuhteet.
- Raakku on pitkäikäinen laji. Vanhimmat löydetyt yksilöt ovat olleet 280-vuotiaita.
- Jos löydät raakun, siihen ei saa koskea. Rauhoitettuja ovat myös raakun jäänteet eli kuoret tai kuoren palaset.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Lisää: Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon
Istutus ei takaa raakkujen suojelua
Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen simpukkatuhon jälkeen on tullut ilmi myös muita tapahtumia, jotka ovat herättäneet huolta uhanalaisen jokihelmisimpukan selviämisestä.
Eero Mäenpää sanoo, että Ähtävänjoella alueen ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneita raakun suojelemisesta ja moni onkin suojelussa mukana.
– Tietenkin voi kaikennäköistä sattua, mutta jos tällä joella suunnitellaan jotain, niin yhdessä mietitään, että miten se voisi tehdä järkevästi. Että ei näitä raakkuja häirittäisi ainakaan lisäämällä kiintoainetta ja heikentämällä vedenlaatua, pohtii Mäenpää.
Raakkujen pelastamiseksi tehdään työtä monissa hankkeissa. Uusimman, vuonna 2021 käynnistyneessä Life Revives -hankkeen tavoitteena on parantaa elinoloja jokikunnostuksilla, kehittämällä raakkujen viljelyä ja lisäämällä yleistä tietoisuutta.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitokselle raakkuja on tuotu kaikkiaan jo 12 joesta tai purosta eri puolelta maata.
Artikkelia täydennetty Ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan kommenteilla klo 15:46.