Tampereen oopperalla on suuret suunnitelmat. Tulevaisuudessa se haluaa toimia ympärivuotisesti ja tuottaa joka vuosi yhden oopperan sijasta useampia tuotantoja sekä konserttiohjelmaa.
Tämä onnistuu, jos Tampere-talon visiot uudenlaisesta rahallisesta tuesta toteutuvat. Se haluaa saada valtionosuusjärjestelmän (VOS) rahoista 700 000 euron potin.
Suunnitelmat ovat erityisen kunnianhimoisia hetkellä, jona hallitus on juuri julkistanut massiiviset leikkaukset.
Kulttuurista leikataan ensi vuonna 17,3 miljoonaa. Yli 10 miljoonaa tuosta summasta otetaan nimenomaan VOS-rahoituksesta.
Vaikeat ajat eivät ole hidastaneet visiointia.
– Juuri nyt on erityisen tärkeää tehdä näkyväksi mahdollisuuksia sekä ylläpitää keskustelua taide- ja kulttuuritoiminnan kehittämisestä ja saavutettavuudesta myös valtakunnallisella tasolla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella, uskoo Tampere-talon taiteellinen johtaja Suvi Leinonen.
Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomissa määrin kulttuuriin, ja suurten toimijoiden velvollisuus on pitää asiasta ääntä, sanoo Tampere-talo oy:n toimitusjohtaja Paulina Ahokas.
Hänen mukaansa tiukat taloudelliset ajat saattavat olla hakuprosessissa myös Tampereen oopperan puolella.
– Me tavoitamme myös lapsia ja nuoria ja kutsumme yleisöjä erilaisiin maksuttomiin tapahtumiin. Lippujen hinnoissa on monenlaisia kategorioita ja toiminta on tehty mahdollisimman saavutettavaksi. Tiedän, että sellaisella on merkitystä.
Säätiön tuki antaa maistiaisia mahdollisuuksista
Suomi on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen kulttuurimaa, koska pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole ympärivuotista oopperatoimintaa.
Tampereella suuria oopperatuotantoja nähtiin toiminnan alkaessa vuodessa kaksi, nyt jo useamman vuosikymmenen ajan enää yksi.
Jos VOS-rahat myönnetään, vuosittain pystytään tarjoamaan yhden sijasta useampia eri kokoisia tuotantoja.
– Ohjelma voisi silloin muodostua niin omasta tuotannosta kuin vierailunäytöksistä ja yhteistuotannoista sekä konserttiohjelmistosta ja konserttiversioista, Suvi Leinonen maalailee.
Maistiaisia mahdollisuuksista saadaan parhaillaan Jane ja Aatos Erkon säätiön kaksivuotisen tuen turvin. Tänä ja ensi vuonna Tampereen oopperaa ja Tampere-talon kamarimusiikkitoimintaa tuetaan 335 000 eurolla per vuosi.
Menossa olevalla ja tulevalla kaudella toteutetaan niin Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset ja Ludwig van Beethovenin Fidelio-oopperan konserttiversio kuin pienen salin konserttiohjelmisto ja Tampereen oopperan kuoron vierailu Sinfonia Lahden Verdin Requiem-tuotannon kuorona.
Tampereen oopperassa haaveillaan kevyestä tuotantorakenteesta. Tarkoitus ei ole esimerkiksi palkata vakituista ensembleä.
– Ajatuksena on työllistää vapaata kenttää nykyiseen tapaan. Käytännössä jokaiseen tuotantoon kiinnitettäisiin siis juuri siihen sopiva solistikunta ja esiintyjät kotimaisista ja kansainvälisistä vierailijoista, Ahokas sanoo.
Tampereen ooppera esiintyy Tampere-talossa. Siksi sen toimintaa säätelee myös jatkossa osin rakennuksen muu käyttö.
Yhteen vuoteen ei voi mahduttaa montaa pitkää harjoitusperiodia.
– Emme tavoittele Kansallisoopperan kaltaista toimintaa, mutta meillä on monikymmenvuotinen osaaminen sekä suurten oopperatuotantojen toteuttamisesta että vaikuttavista konserttiohjelmista. Tavoitteemme ja vahvuutemme on monipuolisuus, Suvi Leinonen sanoo.
Leinonen nostaa esiin myös vankan yhteistyön Tampereen Filharmonian kanssa ja oopperan oman kuoron.
– Kuoron toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen on merkittävää sekä alueellisen että kansallisen oopperatoiminnan kannalta.
Kaupungin tuki pysyy
VOS-rahojen hakeminen mahdollistui kun Tampere-talo järjestäytyi vuoden alussa uudelleen. Se käytännössä jakautui kahteen yhtiöön.
Emoyhtiö Tampere-talo oy:n yhtiöjärjestys muutettiin voittoa tavoittelemattomaksi ja siitä eriytettiin kaikki markkinaehtoinen tapahtumatoiminta omaan yhtiöönsä.
Tampereen oopperan ja vierailunäyttämötoiminnan ainoa tukija on Tampereen kaupunki. Se tukee toimintaa vuosittain 740 000 euron toiminta-avustuksella ja 194 000 euron ooppera-avustuksella.
Mahdollinen VOS-rahoitus ei vaikuta kaupungin tukeen. Sen jatkuminen on myös valtionosuusrahojen edellytys.
– Kaupunki on onneksi vahvasti sitoutunut tämän toiminnan ja avustuksen jatkuvuuteen, Paulina Ahokas sanoo.