Kaustisella on hermostuttu. Noin 15 kilometrin päässä keskustasta, Vintturin ja Tastulan kylissä, asukkaat ovat saaneet takapihalleen kaivosyhtiö Keliberin.
Keski-Pohjanmaan litiumesiintymät kuuluvat yhtiön mukaan Euroopan merkittävimpiin. Malmia alueella on 16 vuodeksi.
Keliberin tavoitteena on alkaa tuottaa ensi vuonna akkulaatuista litiumhydroksidia Euroopan markkinoille. Sitä riittäisi vuosittain 300 000 sähköauton akkuun.
Tehdas nousee parhaillaan Kokkolaan. Kaustisen Päivänevalle rakennettavan rikastamon peruskivi muurattiin kesäkuun alussa.
Kaustisella louhitusta malmista rikastettu spodumeenirikaste kuljetetaan Kokkolaan loppujalostettavaksi. Kun malmista erotellaan litium, syntyy sivutuotteena analsiimihiekkaa. Se sisältää vaarallista arseenia ja huolettaa kyläläisiä Kaustisella, minne hiekkaa aiotaan läjittää.
Asukkaita mietityttää Päivänevan rikastamon ja Rapasaaren louhoksen kaivosvesien mahdollinen kuormitus läheiseen Köyhäjokeen. Joen ekologinen tila on nytkin vain tyydyttävä.
– Se tuskin ainakaan paranee, koska ei ole tiedossa, mitä kaikkea arseeni tekee vesistössä. Tavoite päästä hyvään tilaan lähivuosina vaikeutuu kaivosvesien myötä. Lisäksi vaikutukset pohjavesiin huolestuttavat, sanoo Vintturin ja Tastulan kyläyhdistyksen ViTatiimin puheenjohtaja Satu Järvenpää.
Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa ely-keskukselle lausunto analsiimihiekan loppusijoitusalueesta 20.9. asti.
Hän muistuttaa myös kalakannan ja virkistyskäytön merkityksestä.
– Mietityttää, voiko joessa jatkossa uida tai mitä tapahtuu joessa luontaisesti lisääntyvälle taimenelle ja muille eliöille.
Kyläläisten huolta herättää erityisesti vaarallista arseenia sisältävä analsiimihiekka, jota yhtiö aikoo läjittää reilun 20 hehtaarin alueelle Hoikkanevalle noin 290 000 tonnia vuodessa.
15 vuoden mittaan se tarkoittaisi noin 35 metriä korkeaa kumparetta, joka kaivosyhtiön mukaan maisemoitaisiin niityksi.
Analsiimihiekka syntyy sivutuotteena, kun malmista erotellaan akkuihin sopiva litium. Keliberin Kokkolan akkutehdas aloittanee litiumin tuotannon 2025.
Hiekka on tarkoitus ajaa noin 50 kilometrin päästä Kokkolasta loppusijoituspaikalleen Hoikkanevalle.
Sitä on kuitenkin ensin tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon Kokkolan satama-alueen laajennukseen.
Enimmillään 24 täysperävaunurekallista päivässä
Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautalan mukaan hiekka soveltuu maanrakennusaineeksi. Hän sanoo ymmärtävänsä kaustislaisten huolen, mutta rauhoittelee:
– Hiekasta ei pääse luontoon mitään sellaisia epäpuhtauksia, jotka haittaisivat ympäristöä. Hän myös vakuuttaa, että huoli kyläläisten kanssa on yhteinen: ympäristöstä halutaan huolehtia.
Jos kaikki analsiimihiekka kuljetetaan Kokkolan suurteollisuusalueen ulkopuolelle läjitettäväksi tai hyötykäyttöön, analsiimihiekan yhdensuuntaisia kuljetuksia olisi enimmillään 24 täysperävaunurekallista päivässä.
Kuljetuksissa hyödynnettäisiin rikastekuljetuksia eli sama auto ottaa paluukuormaan analsiimihiekkaa.
Hautala sanoo, että mahdollisesti Hoikkanevalle kuljetettavan hiekan osuus on 0,2 prosenttia luontaisesta arseenikuormituksesta.
– Loput 99,8 prosenttia tulee maaperästä.
”Kestävätkö rakenteet ja tehot säiden ääri-ilmiöitä?”
Vintturin ja Tastulan asukkaissa kysymyksiä herättää myös ilmastoon liittyvien asioiden huomioiminen kaivoshankkeen suunnitelmissa.
– Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. Rankkasateitakin on entistä enemmän. Ovatko viivytysaltaiden rakenteet ja tehot riittäviä, jotta haitalliset aineet pysyvät siellä, Satu Järvenpää kysyy.
Hannu Hautala sanoo, että erilaiset sääolosuhteet ja skenaariot on huomioitu viivytysaltaiden suunnittelussa.
– Mitoitus on laskettu sen mukaan, että tulevaisuudessa on myös maksimirankkasateita. Siitä lähdetään, että ne riittävät.
Artikkelia korjattu 17.9. klo 7.45: Muutettu vuosittain syntyvän analsiimihiekan määrä 290 000 tonniin vuodessa. Aiemmin luku oli virheellisesti 290 tonnia.