Suomen merkittävintä kuvataidepalkintoa Ars Fennicaa tavoittelee vuonna 2025 neljä taiteilijaa. He ovat Jani Ruscica ja Hanna Vihriälä Suomesta sekä norjalainen Ragna Bley ja ruotsalainen Roland Persson. Tästä jutusta voit lukea ehdokkaiden tarkemmat esittelyt.
Ehdokkaat julkistettiin tänään HAM Helsingin taidemuseossa. Ehdokkaiden töitä esittelevä yhteisnäyttely avautuu HAMissa ensi vuoden lokakuussa.
Ars Fennica on arvoltaan 50 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon taustalla on Henni Niemistön ja Pertti Niemistön samanniminen, vuonna 1990 perustettu säätiö. Palkinnon saajan valitsee taideasiantuntija Mami Kataoka, joka on Tokiossa sijaitsevan Mori Art Museumin johtaja.
Ragna Bley tekee yhteisöllisiä ameeboja
Norjalaisen Ragna Bleyn suurikokoisille maalauksille ovat ominaisia orgaaniset muodot, jotka antavat tilaa sattumalle ja hallitsemattomuudelle. Orgaanisuuden voi nähdä samaan aikaan sekä suurina kehoina että pieninä erillisinä yksikköinä. Taiteilijan kokeellinen tuotanto käsittää myös veistoksia ja performansseja, joiden keskiössä ovat kieli ja teksti.
Ragna Bleylla (s. 1986) on kuvataiteen kandidaatin tutkinto Oslon taideakatemiasta ja kuvataiteen maisterin tutkinto Lontoon Royal College of Artsista.
Roland Persson kuvaa tuhoisaa ja rakentavaa luontoa
Ruotsalainen Roland Persson on jo pitkään ollut kiinnostunut ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Maalauksellisissa silikoniveistoksissa ja suurissa installaatioissa luonto kuvautuu sekä tuhoisana että rakentavana. Persson hyödyntää teoksissaan läpivärjätystä silikonikumista tehtyjä valoksia saadakseen niihin aitoa orgaanisuuden tuntua.
Roland Persson (s. 1963) valmistui Uumajan taidekorkeakoulusta vuonna 1993 ja hän jatkoi opintoja Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa.
Jani Ruscican teokset horjuttavat katsojan kehollista kokemusta
Jani Ruscica työskentelee liikkuvan ja painetun kuvan, kuvanveiston sekä esitystaiteen keinoin. Taiteilijan työskentelylle keskeistä on merkitysten liukuvan ja epävarman Iuonteen tarkasteleminen. Ruscican teoksissa asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan: ne venyvät, taipuvat ja ylittävät totuttuja ajaIlisia, tilaIlisia ja kehollisia rajoja.
Jani Ruscica (s. 1978) on opiskellut kuvanveistoa Chelsea College of Art & Designissa Lontoossa sekä suorittanut maisteritutkinnon mediataiteesta Helsingin Kuvataideakatemiassa.
Hanna Vihriälä tekee veistoksia makeisista ja sorasta
Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän teosten kantava voima on materiaalin tuntu. Hän käyttää veistoksissaan epätavallisia materiaaleja kuten irtomakeisia, soraa ja akryylihelmiä. Veistokset ovat valtavia, mutta ilmavia. Yhdessä teoksessa voi olla jopa 350 000 akryylihelmeä, joista muodostuu tiivis, mutta eloisa pinta. Teoksille on ominaista vastakohtien välinen jönnite: kestävää ja haurasta, kovaa ja pehmeää.
Hanna Vihriälä (s. 1974) valmistui kuvanveistäjäksi Helsingin Kuvataideakatemiasta. Hänellä on myös alempi kuvanveistotutkinto Viron taideakatemasta.