Pohjois-Savon hyvinvointialue hakee säästöjä uudistamalla perhepalveluja tilanteessa, jossa perheiden tuen tarve kasvaa, vaikka lasten määrä vähenee.
Suunnitelmassa luonnostellaan muun muassa vaihtoehtoa, joka toteutuessaan tarkoittaisi yhdeksän äitiys- ja lastenneuvolan lakkauttamista.
Ensimmäinen vuosi on hyvin tärkeä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Onko järkevää säästää neuvoloista?
Hyvinvointialueen perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen sanoo, ettei palveluja heikennetä.
– Neuvolapalvelut järjestetään edelleen kaikille, mutta ne eivät ole välttämättä omalla paikkakunnalla, Kantanen kertoo.
Perhekeskuspalveluihin esitetään kolmiportaista palveluverkostoa. Verkoston paikkakuntajaossa on hahmoteltu kolme erilaista vaihtoehtoa, joista kahdessa vaihtoehdossa karsitaan lähipalveluja.
Alla olevista kartoista näet nämä kaksi vaihtoehtoa, joissa lähipalveluja karsitaan. Klikkaamalla karttaa saat tarkempia tietoja.
Uudistuksen tavoitteena on, että esimerkiksi odottava äiti voisi valita itse, missä perhekeskuksen palvelupisteessä hän haluaa käydä raskauden aikana.
Käytännössä yhdeksän neuvolan lakkauttaminen tarkoittaa, että perheissä joudutaan järjestämään käyntejä muun muassa työnantajan kanssa. Kantanen pitää mahdollisena, että osa perhekeskuksista on avoinna myös virka-ajan ulkopuolella.
Tuttu terveydenhoitaja on tärkeä
Juankosken neuvolassa poikansa 3-vuotisneuvolassa olevat Hanna ja Jani Mustonen ovat sitä mieltä, että neuvoloiden lähipalveluiden pitäisi säilyä.
– Matkat ovat muutenkin pitkiä, Hanna Mustonen sanoo.
Neuvolakäynti on tärkeä vanhemmille. Kumpikin vanhempi haluaa olla paikalla.
– Saamme käydä läpi lapsen kuulumisia tutun työntekijän kanssa, joka muistaa lapsen edellisiltä käynneiltä, Hanna Mustonen kertoo.
Toimeentulon muutokset näkyvät tuen tarpeessa
Kaikkia syitä perheiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen ei tiedetä. Perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen arvelee, että käytännössä taustalla vaikuttavat yleisesti yhteiskunnan muutokset, jotka näkyvät perheiden arjessa ja toimeentulossa.
– On monenlaisia huolia, joista osa liittyy vanhemmuuteen ja osa lapseen tai nuoreen.
Varsinkin lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet.
– Palvelujen tarve on kasvanut selkeästi.
Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen palveluja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Perheiden muutoskohtiin on lisättävä tukea
Myös ennaltaehkäisevän tuen palveluja pyritään lisäämään. Tarkoitus on päästä fyysisestikin lähemmäksi ihmisten arkea.
– Kohdennamme tukea niihin paikkoihin, joissa on huomattu, että vanhemmat tarvitsevat muutakin tukea kuin mitä on saatavissa perhekeskuksen digitaalisen palvelun kautta, Kantanen kertoo.
Yksi kohdennetun tuen tarve on esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuollon piiriin.
Kantanen sanoo, että tilanteessa vanhemmalle on oltava muutakin tukea lapsen koulun aloitukseen liittyen kuin vanhempainillat.
Myös lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat mietityttävät vanhempia.
– Mikä on normaalia esimerkiksi lapsen murrosiässä? Mistä kannattaa huolestua? Olemme pohtineet tämänkaltaisia vanhemmuuden tuen kokonaisuuksia.
Hyvinvointialueen suunnitelmaan voi tutustua tarkemmin tämän linkin kautta. Perhepalveluja koskevat suunnitelmat löytyvät muun muassa sivuilla 23 ja 24.