Maahanmuuttokeskustelu sai uusia kierroksia, kun Yle ilmoitti viime viikolla aloittavansa somalin- ja arabiankieliset uutiset. Arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa noin 40 000, somaliaa puhuvia noin 25 000.
Ylen Ykkösaamussa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei lämmennyt alkuunkaan Ylen avaukselle. Hän ihmetteli, miten Ylellä voi olla tässä taloustilanteessa varaa lisätä palveluja.
– Sitä perusteltiin kotouttamisella. Maahanmuuttajia integroidaan paremmin sillä, että he oppivat suomen tai ruotsin kieltä, Purra kommentoi.
Vielä kovempaa tekstiä tuli puolueen muilta jäseniltä. Kansanedustaja Sanna Antikainen sanoi Suomen Uutisissa, että asian täytyy olla jonkinlainen vitsi.
Myös puhemies Jussi Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ehtivät tuoreeltaan tuomita Ylen avauksen. Uutiset alkavat maanantaina ja kokeilu kestää vajaan vuoden.
Kysyimme maahanmuuttajilta ja heidän parissaan työskenteleviltä, vaikuttavatko omalla äidinkielellä katsotut tai luetut uutiset kotoutumiseen.
Maassa maan tavalla?
Erityisesti maahanmuuttajanaisia vuosikymmeniä Turussa tukenut Hissu Kytö oli pudota tuoliltaan, kun kuuli Purran kommentit uusista somalian- ja arabiankielisistä uutisista. Purra oli sanonut, että maassa pitää elää maan tavalla.
– Miten ihminen pystyy olemaan maan tavalla ellei hän tiedä, mitä maassa tapahtuu, miten maassa eletään ja mitä häneltä odotetaan, Daisy Ladies -yhdistyksen toiminnanjohtaja Hissu Kytö kuittaa.
Kytö on Purran kanssa samaa mieltä siinä, että tulijoiden pitäisi oppia elämään Suomessa suomalaisten tavalla. Miten tulija parhaiten uuden kielen omaksuu ja uuteen maahan kotoutuu, siitä Kytö ei löydä yhteistä säveltä Purran kanssa.
Kotoutuminen etenee eri ihmisillä eri tahtiin, ja kielen oppimisessa on suuria eroja. Pian kolmekymppinen turkulainen somalitaustainen Leila Sheik Abdulle tietää tämän varsin hyvin.
Sheik Abdullen iäkäs ja sairas äiti opiskelee suomea ja hallitsee jo muutamia sanoja. Uusia sanoja tulee lisää harvakseltaan, kun muisti toimii hitaasti. Kauppareissulla hän käy säännöllisesti, mutta sekin on välillä iso ponnistus.
– Jos hän ei ymmärrä esimerkiksi tuotteen hintaa, hän menee kassalle ja puhuu kaksi sanaa suomea ja loput somaliaa, Leila Sheik Abdulle sanoo.
Hän on vakuuttunut, että kotoutumisen aloittaminen omalla äidinkielellä jouduttaa uuden kielen ja kulttuurin oppimista.
Myös Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön Oma kieli kotoutumisen tukena -oppaassa todetaan, että oma kieli on kotoutumisen voimavara. Sitä voi hyödyntää kotoutumisen alussa esimerkiksi järjestämällä neuvontaa ja ohjausta eri kielillä, kunnes uudella kotikielellä asiointi onnistuu.
Sheik Abdulle toivoo, että Ylen uusissa uutisissa jaettaisiin tietoa Suomen politiikasta, taloudesta ja verotuksesta.
Eroa on kielessä ja kulttuurissa
Arkipäivän rutiineissa uusi kieli tarttuu nopeasti, mutta erikoistilanteissa kieli- ja kulttuurimuuri voivat nousta liian isoiksi.
Turkkilaissyntyinen Hissu Kytö käynnisti kuun alussa hankkeen, jossa eri alojen ammattilaisia meiltä ja muualta pohtii kulttuurieroja ja auttaa ihmisiä.
Suomessa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia juristeja ja esimerkiksi psykologeja, joilla on haastetta työllistyä Suomessa.
Heissä piilee Kytön mukaan iso potentiaali. Esimerkiksi psyykkisistä ongelmista kärsiville maahanmuuttajille voi olla vaikea löytää oikeaa hoitoa, jos psykologi tuntee vain Suomen.
Daisy Neuvontapalvelussa on jo nyt joukko maahanmuuttajia antamassa neuvoja oikeudellisissa asioissa ja mielenterveyspulmissa.