Kari Häkämies on tottunut ottamaan tilan haltuunsa. Varsinaissuomalaisessa mielenmaisemassa kyseessä on luonnottoman puhelias tapaus. Värikkäät kielikuvat tehostavat tajunnanvirtaa. Kädet säestävät voimakkaasti ulosantia. Keskustelukumppanille jää usein kuuntelijan rooli.
Häkämiehen pelikirja on jalostunut politiikan kovassa koulussa. Miehen urakierto on ollut hengästyttävä: kansanedustaja, kaksinkertainen ministeri, huippuvirkamies ja kolminkertainen kuntajohtaja. Syntymässä hän ehti käydä Kymenlaakson Karhulassa.
– Rauhaton luonne. Suomi on tullut tutuksi useasta eri näkövinkkelistä. Toiset on luotu kulkemaan, tulkitsee Kari Häkämies.
Kiertolaisen elämä siirtyi seesteisempään vaiheeseen, kun Häkämies nimitettiin vuonna 2012 Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi. Osoitteeksi vakiintui Varsinais-Suomi.
– Ei tämä täysin hyppy tuntemattomaan ollut. Politiikan kautta tunsin useita paikallisia vaikuttajia. Lisäksi isäni veli asui Turussa ja vaimoni suku on lähtöisin Varsinais-Suomesta.
Pussinperä vaatii poliittista voimaa
Kari Häkämies tuli maakuntaan jäädäkseen. Sopeutuminen sujui hyvin, tai ainakin luonteeltaan varaukselliset varsinaissuomalaiset oppivat häntä sietämään.
Joulukuussa 2014 he valitsivat hänet maakuntajohtajaksi, ylimmäksi edunvalvojakseen. Nyt pesti päättyy, kun edessä siintävät eläkepäivät.
Varsinais-Suomen sijainti on Häkämiehen mielestä haasteellinen. Maakunta on portti länteen, mutta samalla se sijaitsee pussinperällä, kun vastassa on meri. Sisämaassa sijaitsevien maakuntien on helpompi löytää liittolaisia.
– Asetelma edellyttää poliittista voimaa ja paikallisia ministereitä, jotta tavoitteet voisivat toteutua. Vuosien varrella siinä on onnistuttu vähintäänkin tyydyttävästi. Varsinais-Suomi on eräänlainen politiikan korkeakoulu. Nykyhallituksessakin löytyy pääministerin ohella kaksi paikallista ministeriä.
Menestystäkin on tullut. Merkittäväksi saavutukseksi Häkämies listaa Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen laajennuksen.
– Se monipuolistaa paikallista elinkeinoelämää pitkässä juoksussa. Liikennehankkeiden osalta on toisaalta aiheutunut viivästymisiä. Onnistumisen tällä saralla ratkaisee se, saadaanko länsiradan rakentaminen liikkeelle.
Länsiradan etsikkoaika käsillä
Maakunnan edunvalvonnan kärkikohteen, Turun ja pääkaupunkiseudun välisen nopean junayhteyden eli länsiradan, neuvottelut ovat herkässä vaiheessa. Valtion linjaus jakaa ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannukset puoliksi hankeyhtiön osakaskuntien kanssa närkästyttää kuntakenttää.
Häkämies patistaa kuntia tulemaan vastaan. Hankkeen etsikkoaikaa ei saisi hukata.
– Jos ratkaisu viivästyy, en tiedä kuinka monen vuoden päästä palataan uudelleen asiaan. Jokaisen hankeyhtiön osakaskunnan tulisi olla mukana, sillä investointi hyödyttää kaikkia.
Länsirata herättää vastustusta myös muualla maassa. Kriitikot pitävät hanketta turhana, kalliina ja kannattamattomana. Häkämiehen mielestä keskustelussa on tuhatkertaisesti enemmän tunnetta kuin asiaa.
– Toivoisin vähän malttia, etenkin Tampereen ja Pirkanmaan suunnasta. Meillä on ollut eräänlainen sopimus lainausmerkeissä, että emme moiti toistemme hankkeita, vaan tuemme niitä. Länsirataan on iskenyt eräänlainen pölhöpopulismi.
Portti auki politiikkaan
Syyskuun lopussa Kari Häkämiehelle koittavat eläkepäivät täysin palvelleena 68 vuoden iässä. Asuinpaikka säilyy jatkossakin Turun seudulla, Maskussa.
Oloneuvokseksi hän ei aio jättäytyä. Miehen jo toistakymmentä rikosromaania sisältävä kirjailijan ura saa jatkoa. Ensi vuodeksi on tulossa uusi teos.
Myös paluu politiikkaan kiinnostaa kolme kautta kokoomuksen kansanedustajana toiminutta veteraania. Sopiva ponnahduslauta voisi löytyä ensi kevään kunta- ja aluevaaleista.
– Politiikan osalta aion lokakuussa miettiä, olisiko sillä suunnalla mitään kiinnostavaa tarjolla. Onko se yleensä omalta kohdaltani järkevää vai ei? Sanotaan tässä vaiheessa, että jätän portin auki.