Hengen pelastava apu voi löytyä pankista – rekisteröidyt sydäniskurit yleistyvät vauhdilla

Sydänliiton mukaan taustalla on leviävä tietoisuus hätätilanteessa toimimisesta.

Sydäniskuri pöydällä.
Sydäniskureiden rekisteröinnit ovat moninkertaistuneet. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle
  • Carolus Manninen

Defibrillaattoreiden, eli elvytystilanteissa käytettävien sydäniskureiden rekisteröinnit ovat moninkertaistuneet Varsinais-Suomessa.

Vuonna 2019 rekisteröityjä sydäniskureita oli maakunnassa 192 kappaletta. Tällä hetkellä niitä on Sydänliiton sivujen mukaan 899.

Eniten iskureita on rekisteröity Turussa, missä niitä oli viisi vuotta sitten 75 kappaletta, nyt 329. Sydänliiton asiantuntijan Mari Blek-Vehkaluodon mukaan taustalla on tietoisuuden lisääntyminen.

– Ymmärretään, mitä sydänturvallisuus tarkoittaa ja miksi kannattaa varautua sydänpysähdystilanteisiin paremmin.

Rekisteröidyt iskurit löytyvät defi.fi -sivustolta ja hätäkeskuslaitoksen 112-sovelluksesta. Blek-Vehkaluodon mukaan kasvu selittyy sekä uusilla iskureilla että vanhojen iskureiden rekisteröinneillä.

10 000 sydäniskurin maa

Vehkaluodon mukaan sydäniskurit ovat yleistyneet Suomessa vuodesta 2018 alkaen.

Alkuun rekisteröintejä tehtiin tuhannen laitteen vuosivauhtia. Viime vuosi oli ennätys, kun yli 1 800 uutta iskuria ilmoitettiin sivustolle. Kuluneena kesänä meni 10 000 rekisteröidyn laitteen raja rikki.

Blek-Vehkaluodon mukaan vuosi 2024 tulee olemaan jälleen ennätysvuosi. Sydänliitto ottaa ainakin osan kunniasta itselleen.

– Meillä on ollut hankerahoitus, joka on mahdollistanut viestimisen asiasta tehokkaasti suoraan kansalaisille. Myös kuntiin ja hyvinvointialueille on viestitty. Sitä kautta tämä onnistuminen on tapahtunut, Blek-Vehkaluoto sanoo.

Onko Suomi nyt sydänturvallinen maa?

– Naapurimaihin verrattuna olemme vielä takamatkalla. Tanska on esimerkkimaa, jossa on samankokoinen väestöpohja, mutta rekisteröityjä laitteita siellä on yli 25 000.

Yritykset varautuneet hätätilanteisiin

Suomessa iskureiden määrässä on alueellista vaihtelua. Tilanne on Blek-Vehkaluodon mukaan parempi kaupunkikeskustoissa kuin maaseudulla. Erityisen sydänturvalliseksi seuduksi hän mainitsee Keski-Suomen hyvinvointialueen.

Yleisin sydäniskurin sijaintipaikka on Blek-Vehkaluodon mukaan teollisuustuotannon kiinteistö. Toiseksi yleisimpinä tulevat toimistorakennukset ja kolmanneksi eniten iskureita on kouluissa ja oppilaitoksissa.

Erityisesti yritysten lisääntynyt ymmärrys hätäkeskustilanteissa toimimisesta on tiivistänyt iskureiden verkostoa.

– Iskureita on monissa kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa liiketiloissa. Yritykset alkavat olla hyvin tietoisia sydänturvallisuuden merkityksestä asiakkailleen ja henkilökunnalleen.