Pienten kuntien kunnanvaltuutettujen määrä on laskusuunnassa. Tämä on nähtävissä myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa kunnan asukasmäärä monin paikoin pienenee. Ainakin Pohjois-Karjalassa Rääkkylän ja Nurmeksen kunnissa aiotaan pienentää seuraavan kunnanvaltuuston valtuutettujen määrää.
Valtuuston kokoa muutetaan kunnissa valtuustokausittain aika vähän, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Ennen kuluvaa valtuustokautta muutoksia tehtiin pääosin pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa.
– Tyypillinen syy pienten kuntien valtuustokadolle on se, että väestömäärän vähetessä voi olla hankaluuksia saada ehdokkaita rekrytoitua.
Valtuustotyöskentelystä voidaan myös haluta tehdä tiiviimpää ja strategisempaa. Myös kuntaliitos voi vaikuttaa, jos uuden kunnan valtuustokoko on pienempi kuin aikaisempien kuntien yhteenlaskettu valtuutettujen määrä.
Kuntien täytyy tehdä valtuutettujen määrästä päätös vuoden loppuun mennessä ja toimittaa muutostilanteessa tieto oikeusministeriöön.
Valtuutettujen määrästä säädetään kuntalaissa
Kunnanvaltuutettujen vähimmäismäärä määritellään kuntalaissa kunnan asukkaiden määrän mukaan. Esimerkiksi alle 5000 asukkaan kunnissa pitää olla vähintään kolmetoista valtuutettua ja yli puolen miljoonan asukkaan kaupungissa pitää olla vähintään 79 valtuutettua.
Keskimääräinen valtuustokoko on kuluvalla valtuustokaudella ollut kolmekymmentä. Monessa kunnassa valtuutettuja on 27.
– Tavallinen valtuustokoko on aika pieni, koska meillä on Suomessa niin pieniä kuntia.
Kolmessa neljästä Manner-Suomen kunnasta valtuutettujen määrä on kuitenkin suurempi kuin kuntalaissa määritelty vähimmäismäärä.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla kuntakoko monin paikoin pienenee.
– Pidän itse tärkeänä, että valtuustokoosta keskusteltaisiin osana toimielinrakennetta, sen kehittämistä ja demokratianäkymää eri puolueiden ja ryhmittymien kannalta.
Pekola-Sjöblomin mukaan valtuustojen koon muuttaminen on herkkä kysymys ja usein päätös valtuuston pienentämisestä on vaikea. Toisaalta pienenevä koko voi olla kilpailutekijä. Kun on vähemmän paikkoja jaossa, se voi innostaa kuntalaisia äänestämään aktiivisemmin.
– Pohjois-Karjala on yksi niistä niistä alueista, joissa äänestysaktiivisuus ei ole kovin korkea monessa kunnassa.