Hizbollah ja Israel ovat matkalla täysimittaiseen sotaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart.
Israel on tehnyt maanantaina ja tänään tiistaina laajoja ilmaiskuja Libanoniin pääosin alueille, joita Hizbollah hallitsee.
Hizbollah on Libanonissa toimiva islamistinen vastarintaliike, jonka aseellisen siiven EU on määritellyt terroristiseksi.
Israelin iskuissa on kuollut jo yli 500 ihmistä, joista 50 on lapsia. Tuhannet siviilit ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Kyse on suurimmasta Hizbollahin ja Israelin välisestä eskalaatiosta sitten vuoden 2006 täysimittaisen sodan.
Tässä jutussa kerromme, miksi Hizbollahin ja Israelin välinen sota laajenee juuri nyt ja mitä siitä seuraa.
Miksi Israel iskee Libanoniin?
Israelin tavoitteena on saada Hizbollahin raketti-iskut loppumaan.
Iskujen takia Israel on joutunut evakuoimaan 60 000 ihmistä maan pohjoisosista. Nämä ihmiset Israel haluaa palauttaa takaisin koteihinsa.
Hizbollah aloitti raketti-iskut Gazan sodan seurauksena, ja niiden tarkoitus oli tukea Gazaa hallitsevaa palestiinalaista äärijärjestöä Hamasia. Israel ja Hizbollah ovat tulittaneet toisiaan ja käyneet niin sanottua matalan intensiteetin sotaa.
Stewartin mukaan Israelin tarkoitus on nyt eskaloida sotaa niin pitkälle, että Hizbollah nöyrtyy ja lopettaa raketti-iskut.
– Jos Hizbollah ei nöyrry, ja nyt näyttää siltä, että se ei nöyrry, tämä etenee ihan täyteen sotaan, Stewart sanoo.
Minne Israel on iskenyt?
Israel on tehnyt tuhansia iskuja Libanoniin maanantaina ja tänään tiistaina.
Maan asevoimat väittää, että iskujen kohteena ovat Hizbollahin ammusvarastot, ohjukset, raketit ja niiden laukaisupaikat.
Iskuissa on kuollut kuitenkin jo yli 500 ihmistä, joista ainakin 50 on lapsia. Maanantai oli Libanonissa eniten kuolonuhreja vaatinut päivä sitten vuonna 1990 loppuneen sisällissodan.
Israelin mukaan Hizbollah on piilottanut aseita siviilikohteisiin kuten ihmisten koteihin.
Stewart ei osaa arvioida, missä määrin Israelin väite pitää paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että kyse on sotapropagandasta.
– Samanaikaisesti on myös selvää, että Hizbollahilla on paljon aseistusta alueella. En pidä lainkaan epäuskottavana, etteivätkö he olisi kätkeneet aseita tai säilyttäneet niitä siviiliasutuksen keskellä.
Myös Hizbollah on ampunut maanantaina ja tänään tiistaina kymmeniä raketteja Israeliin. Näissä iskuissa on loukkaantunut joitakin israelilaisia ja vaurioitunut rakennuksia.
Miksi Israel iskee juuri nyt?
Gazan sodan vuoksi Israel ei ole aiemmin halunnut avata toista rintamaa Libanoniin. Siksi se on yrittänyt välttää eskalaatiota Hizbollahin kanssa.
Nyt hetki on kuitenkin Israelille otollinen, Stewart arvioi. Israel katsoo, että tilanne Gazassa on hyvin sen hallinnassa ja Hamas on sotilaallisesti lähes tuhottu.
Toinen tapa lopettaa Hizbollahin iskut olisi solmia tulitauko Gazaan.
Stewartin mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ei kuitenkaan halua tulitaukoa. Netanjahu pelkää hallituksensa kaatumista eikä halua tehdä sopimusta Hamasin kanssa.
Mitä täysimittainen sota tarkoittaisi?
Täysimittaisessa sodassa Hizbollah ja Israel luopuisivat kaikista pidäkkeistään.
Israel tekisi ilmaiskujen lisäksi maahyökkäyksen Libanoniin. Sen tavoitteena olisi heikentää Hizbollahin sotilaallista kykyä pitkäaikaisesti ja pakottaa Hizbollah vetäytymään rajan tuntumasta.
Tässä Israel myös todennäköisesti Stewartin mukaan onnistuisi, koska sen asevoimat ovat ylivoimaisesti Hizbollahia vahvemmat.
Hizbollah puolestaan ampuisi ohjuksiaan ja rakettejaan syvemmälle Israelin suurkaupunkeihin. Niistä osa voisi läpäistä Israelin ilmatorjunnan.
Paljon enemmän sodasta kärsisivät kuitenkin libanonilaiset siviilit, Stewart huomauttaa.
Israelin hyökkäys voisi lisätä joidenkin libanonilaisten sympatiaa Hizbollahia kohtaan, mutta moni libanonilainen myös syyttäisi sodasta Hizbollahia.
Miksi Libanon ei saa Hizbollahia kuriin?
Vaikka sotaa käydään Libanonissa, Libanonin hallitus on lähinnä sivustaseuraajan asemassa.
Tämä johtuu siitä, että Hizbollah on käytännössä valtio valtion sisällä, Stewart sanoo.
Hizbollahilla on omat asevoimat, jotka ovat voimakkaammat kuin Libanonin valtiolla. Siksi Libanon ei pysty puuttumaan Hizbollahin toimintaan sen hallitsemilla alueilla.
Koko Libanon on poliittisesti hajanainen pitkän sisällissodan jäljiltä. Maa on jakautunut shiiamuslimeihin, sunnimuslimeihin ja kristittyihin.
Hizbollah saa kannatusta shiioilta. Muiden ryhmien keskuudessa Hizbollah ei ole suosittu.
Aseellisen toiminnan ohella Hizbollah on myös poliittinen puolue, jonka edustajia istuu Libanonin parlamentissa.
Alun perin Hizbollah syntyi vastustamaan Israelin miehitystä Etelä-Libanonissa 1980-luvulla. Kun Israel lopulta vetäytyi alueelta 2000-luvun alussa, Hizbollah tulkitsi sen voitoksi ja omaksi ansiokseen.
Miten Hizbollahia tukeva Iran reagoi?
Hizbollahin tärkein liittolainen ja tukija on Iran, ja Iranin näkökulmasta sodan laajeneminen on huono asia, Stewart arvioi.
Hän huomauttaa, että Iran ja Israel ovat jo pitkään käyneet varjosotaa toisiaan vastaan eli sotineet epäsuorasti muiden toimijoiden välityksellä. Tässä sodassa Hizbollah on ollut yksi Iranin tehokkaimpia pelotteita, koska Hizbollahin ohjukset sijaitsevat Israelin rajan tuntumassa.
– Nyt tämmöinen avoin sota, jossa Israel saa mahdollisesti tilaisuuden tuhota merkittävän osan Hizbollahin kyvyistä ja aseistuksesta, vähentäisi sitä pelotetta.
Iran ei halua itse osallistua sotaan, koska silloin riskinä on Yhdysvaltojen mukaantulo.
– Silloin kyseessä olisi täysi alueellinen sota, jossa Iranilla on pelkästään hävittävää.