Tasavallan presidentti Alexander Stubb otti yllättävän suorasanaisesti kantaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätökseen jättää Suomi pois Ukrainan jälleenrakennuskonferenssin tasa-arvoliittoumasta, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Tavion päätöksestä ei ollut informoitu presidenttiä etukäteen. Stubb kertoi näin maanantaina New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Stubb sanoi suoraan pitävänsä tätä ongelmana ja haluavansa keskustella hallituksen kanssa Suomen tuesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille osana Suomen ulkopolitiikkaa.
Vuorelma ymmärtää, miksi Stubb haluaa käsitellä asian hallituksen ministerien kanssa.
– Presidentillä on oikeus ja velvollisuus olla mukana sellaisessa päätöksenteossa, joka liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Vuorelma sanoo.
Suomessa ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
Tämä ulkopolitiikan johtamisen tapa sai nyt Vuorelman mukaan kolauksen.
– Ulkopolitiikan johtamisen periaate ja linja, jota Suomessa on yleensä hyvin tarkkaan noudatettu, sitä tässä on rikottu.
Monesti ulkopolitiikan aiheista ja siellä leijuvista kysymyksistä on puhuttu epäsuoraan, ehkä hieman kryptisesti, Vuorelma toteaa.
– Presidentin näin suorasanainen kannanotto, on iso uutinen ja murros siihen ulkopolitiikan tekemisen tapaan, johon Suomessa ollaan totuttu.
Ministeri Tavio kommentoi X:ssä, että puheyhteys tasavallan presidenttiin on hyvä.
Tavio erkaantui ulkopolitiikan linjasta
Ministeri Tavio otti päätöksen myötä pesäeroa Suomen ulkopoliittiseen linjaan.
Suomen ulkopolitiikka on ollut perinteisesti hyvin konsensushenkistä, toisin kuin monet muut politiikan osa-alueet, Vuorelma toteaa.
– Siinä mielessä tämä on myös poikkeuksellinen tilanne, että ministeri ottaa niin selvästi eri kannan kuin mitä ulkopoliittinen linja edustaa.
Konservatiivi–liberaali-akselilla olevat kysymykset ovat nekin perinteisesti olleet sellaisia, ettei niitä nähdä ulkopolitiikan saralla, koska niihin voi liittyä ristiriitoja ja konflikteja, Vuorelma huomauttaa.
Poikkeuksiakin löytyy ihan lähihistoriasta – mutta ei aivan samanlaisia.
Vuonna 2018 silloinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) osallistui työmatkallaan abortinvastaiseen mielenilmaukseen Kanadassa, vaikka Suomen virallinen linja oli silloin ja on yhä naisten oikeuksia painottava.
Silloin ei kuitenkaan nähty, että Soinin toiminta olisi vaikuttanut politiikassa tehtäviin päätöksiin, sillä Soini osallistui mielenilmaukseen työmatkansa vapaa-aikana, Vuorelma huomauttaa.
Vuorelma ei näe Stubbin kommenttia pääministeri Petteri Orpon (kok.) ojennuksena.
Enemmän Stubb tuo siinä esiin sen, että Orpolla on tässä oma roolinsa ja velvollisuutensa hallituksen johtajana, Vuorelma toteaa.
– Hallitus ja presidentti ovat niitä tahoja, joiden pitäisi mutkattomasti pystyä johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa. Presidentillä on oikeus vaatia tietoa tällaisista päätöksistä etukäteen, koska perustuslain kirjauksen mukaan hän johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
– Se tarkoittaa sitä, että presidentillä pitää olla kaikki saatavilla oleva tieto tulossa olevista linjauksista, päätöksistä. Ne tehdään yhdessä.
Pääministeri Orpo ei halunnut kommentoida asiaa tiistaina Ylelle.
Katso videolta, kuinka Stubb sanoi Suomen jatkavan Ukrainan tukemista myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta aivan kuten ennenkin:
Juttua päivitetty 24.9.2024 kello 15.25: lisätty Vuorelman kommentti, jossa hän sanoo ulkopolitiikan johtamisen linjaa rikottaneen.
Juttua päivitetty 24.9.2024 kello 16.02: lisätty ministeri Tavion kommentti X:ssä.