PEKING Ähtärin eläinpuiston päätös palauttaa pandat Lumi ja Pyry takaisin kotimaahansa ei synnyttänyt kohuotsikoita Kiinassa. Valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoi asiasta lyhyesti, minkä jälkeen eri mediat uutisoivat asiasta asialliseen sävyyn.
Pandoista vastaava Kiinan luonnon ja villieläinten suojeluyhdistys kertoi pikaviestipalvelu WeChatissa, että valmistelut Lumin ja Pyryn palaamiseksi synnyinmaahansa aloitetaan.
Maan suosituimmassa sosiaalisen median sovelluksessa Weibossa aihe ”Suomalainen eläinpuisto lähettää jättiläispandat takaisin” keräsi iltaan mennessä vajaat kaksi miljoonaa katselukertaa ja 788 kommenttia.
Kommentit olivat yleisesti ottaen neutraaleja. Lumi ja Pyry toivotettiin tervetulleiksi kotiin. Pandojen palauttamista kuvattiin muun muassa ymmärrettäväksi päätökseksi. Eräs kommentoija kiitteli suomalaisia siitä, että he ovat pitäneet Kiinan luonnonaarteita hyvässä kunnossa.
Lumin ja Pyryn vaiheita seurataan Kiinan somessa
Lumia ja Pyryä on seurattu Kiinan somessa vuodesta 2018 lähtien, jolloin ne muuttivat Ähtäriin.
Eläimet syntyivät Kiinassa reservaatissa samoin kuin runsaat 50 muutakin pandaa, jotka Kiina on viime vuosina vuokrannut ulkomaille.
Luonnonoloissa Kiinassa elää yli 2 000 pandaa. Eläintarhoissa eri puolilla maailmaa pandoja on reilut 600.
Ähtärin eläinpuiston taloushuolet ovat olleet tiedossa Kiinassa. Aiemmin tänä kesänä käydyissä Weibon keskusteluissa kiiteltiin sitä, että suomalaiset tiedottavat rahahuolistaan sen sijaan, että salaisivat niitä ja vaarantaisivat eläinten terveyden.
– Parempi lähettää rehellisesti kotiin. Jos suomalainen eläintarha ei pysty pitämään eläimiä, ne pitää palauttaa Kiinaan. Pandat ovat Kiinan kansallisaarteita, eräs kommentoija kirjoitti.
Kiina antaa pandoja lahjaksi ja vuokralle
Pandat ovat olleet tärkeä politiikan väline Kiinalle vuodesta 1957 lähtien. Tuolloin niitä lähetettiin ensimmäistä kertaa lahjana ulkomaille Neuvostoliittoon, joka juhli lokakuun vallankumouksen 40-vuotispäivää. Vuonna 1965 Kiina lahjoitti pandan Pohjois-Korealle.
Varsinaisesta pandadiplomatiasta alettiin puhua, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon vieraili 1972 Pekingissä ja maat solmivat diplomaattisuhteet. Nixon vei mukanaan Yhdysvaltoihin kaksi pandaa.
Lumin ja Pyryn kaltaisista vuokrapandoista puhutaan Kiinassa leikillisesti ”liikematkalaisina”. Poliittisina lahjoina luovutettujen pandojen osalta Kiinassa ei ole noussut kohuja, mutta liikematkalaisten oloista on paljastunut puutteita.
Protestointi johti pandan palautukseen
Toistaiseksi vakavin tapaus on ollut Memphisin eläintarhassa Yhdysvalloissa elänyt YaYa.
Sosiaalisessa mediassa levisi vuonna 2022 video, jolla näkyi nälkiintynyt ja likainen jättiläispanda. Video aiheutti Kiinassa laajaa järkytystä. Protestointi johti YaYan palauttamiseen Yhdysvalloista kotimaahansa viime vuonna.
Kuluneena kesänä Kiinassa kiinnitettiin huomiota myös Soulin eläintarhassa Etelä-Koreassa majailevaan pandaan, joka näytti kiinalaisten silmissä liian laihalta.
Seuranneessa somesanailussa korealaiset puolestaan syyttivät kiinalaisia pandojen lihottamisesta ja liiallisesta lellimisestä.