Ähtärin eläinpuiston jättiläispandat Lumi ja Pyry saapuivat Suomeen tammikuussa 2018. Nyt ne palautetaan eläinpuiston talousvaikeuksien vuoksi Kiinaan.
Pandojen suojelusta ja vuokraamisesta sovittiin aikanaan maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan metsähallinnon sekä Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan luonnonsuojeluliiton välisillä sopimuksilla.
Ministeriö avusti osapuolia pääsemään yhteiseen päätökseen, kun pandat tulivat Suomeen valtionpäämiesten keskustelujen seurauksena ja on avustanut myös neuvotteluissa pandojen palauttamisesta, kertoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
– Pandojen saaminen Suomeen oli aika kova juttu, koska Kiinan diplomatiassa niillä on aika merkittävä rooli. Pandat olivat meille kunnianosoitus.
Pesonen kertoo, että ministeriössä ollaan kiitollisia mahdollisuudesta pitää pandat Suomessa muutaman vuoden ja suojella niiden kantaa.
– Olemme kiitollisia siitä, että saimme ne ja tuhannet ihmiset ovat nähneet ne.
Kansliapäällikkö: Valtio ei avusta palautusta
Pesonen ei usko, että pandojen palauttaminen heikentää Suomen ja Kiinan välisiä diplomaattisuhteita.
– Ei voi sanoa, että diplomaattisuhteet heikkenevät. Meillä on ollut erittäin hyvä keskusteluyhteys Kiinan viranomaisten kanssa, ja tämä lopputulos on yhteisymmärryksessä sovittu. Päätökset on tehty eläinten hyvinvoinnin parhaaksi.
– Tämä ei ole mikään ulkopoliittinen tappio.
Valtio ei Pesosen mukaan avusta pandojen palauttamisessa Kiinaan.
– Nyt puhutaan sen verran isosta taloudellisesta tuesta, että meillä ei tällä hetkellä ole tällaiseen mahdollisuuksia.
Tutkija: ”Kiina-kiima” rapistui
Myös Ulkopolittisen instituutin Kiina-tutkija Liisa Kauppila arvioi, että pandojen palauttaminen Kiinaan ei ole mikään laaja diplomaattinen tappio.
Kauppilan mukaan luottamus Suomen ja Kiinan välillä on jo nakertunut aiempien laajempien tapahtumien kautta. Niitä ovat olleet muun muassa Balticconnector-kaasuputken katkeaminen Itämerellä, Kiinan suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon.
– Tässä jatkumossa on aika symbolistakin, että pandat lähtevät.
Kauppila sanoo, että kun pieni Suomi valikoitui mukaan aika pieneen joukkoon pandadiplomatian kohdemaita, siitä oltiin ylpeitä.
Kiina on valikoinut kohteiksi maita, joilla on riittävät resurssit pandojen lajinsuojeluun, ongelmaton suhde Kiinaan ja joiden kanssa sillä on selkeitä talousintressejä.
Epäluulot Kiinan toimia kohtaan alkoivat Euroopassa kasvaa 2010-luvun puolivälissä niin, että niin sanottu ”Kiina-kiima” alkoi rapistua, sanoo Kauppila.
– Kiina-kuva on rapistunut länsimaissa niin nopeasti sen jälkeen, kun pandat tulivat Suomeen, että ylpeys ei ehkä kuvaa tätä viime vuosien ajatusta.
Suomi ei ole ainoa pandojen palauttaja
Kauppila arvioi, että Suomen suhteet Kiinaan ovat yhä kohtalaisen hyvät.
– Mutta pandadiplomatia loppuu nyt, eikä Kiinalla ole ehkä enää intoa tai edes tarvetta tarjota niitä meille enää.
Kauppila kertoo, että pandoja on palautettu Kiinaan muistakin maista. Esimerkiksi Kanadasta palautettiin kaksi pandaa samankaltaisilla perusteilla kuin Suomesta.
Pandadiplomatia on Kiinalla edelleen käytössä, mutta Kauppila arvioi, että sillä ei enää saavuteta samaa vaikutusta kuin aiemmin, kun Kiinaan suhtaudutaan länsimaissa aiempaa kriittisemmin.
– Sillä ei enää hurmata uusia sukupolvia.
Toimittaja Aliisa Ristmeri kertoo videolla minuutissa Ähtärin pandojen tarinan.