Meluongelmat lahtelaisen Maria Haikaran asunnossa alkoivat syksyllä 2020, kun taloyhtiöön asennettiin maalämpö. Seuraavan talven pakkasilla hurina yltyi. Lopulta terveysviranomainen totesi asunnon melutasojen olevan terveydelle haitallisella tasolla.
Haittaa on yritetty vuosien saatossa poistaa useaan otteeseen.
Yle vieraili Haikaran tyhjilleen jääneessä asunnossa heinäkuussa 2024.
Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen on lukenut Maria Haikaran asunnon meluongelmista uutisista.
– Tietenkään noin pitkää aikaa ei saisi kulua tällaisen reklamaation hoidossa. Ne ovat kuitenkin teknisiä ja ratkaistavissa olevia asioita, Hirvonen sanoo.
Vuosien savotta
Tarinan mahdollisesti viimeisiksi jäävät mittaukset ovat tämän jutun julkaisuhetkellä vielä suorittamatta, mutta melu vaikuttaisi vuosia kestäneiden valitusten, korjausten ja uusien korjauskehotusten jälkeen viimein hellittäneen. Tällä hetkellä Maria Haikaran asunnossa asuu vuokralainen.
Asunnon alapuolella isännöitsijä Janne Järvisalo esittelee kesän aikana tehtyjä muutoksia, joilla melun kulkeutumista talossa on pyritty estämään.
Akustiikkamittaukset tehneeltä yritykseltä saatiin selkeät toimenpidesuositukset parannuksille.
– Nyt on laitettu uudet jousivahvisteiset kannakkeet tuonne. Kaikki maalämpölaitteista tulevat läpiviennit on aukaistu, lisätty eristyksiä ja palomassattu uudelleen umpeen, Järvisalo sanoo.
Ei yleistä, mutta hankalaa
Sulpun toiminnanjohtaja Hirvonen muistuttaa, että ongelmatapauksia on vähän suhteessa asennettujen järjestelmien määrään.
– Kerrostaloihin asennettuja maalämpöpumppuja on jo semmoiset 2 500–3 000 kappaletta Suomessa, Hirvonen sanoo perustaen arvionsa Sulpun tilastoihin.
Ongelmien ilmaantuessa melun poistaminen jälkikäteen on kuitenkin työlästä. Äänellä on monta mahdollista reittiä teknisessä tilassa sijaitsevasta lämpöpumpusta asuntoon.
– Ne ovat yllättävän hankalia. Ääni voi täristää rakennusta, tulla putkia pitkin tai vain tietyillä taajuuksilla pumpun invertterin säätäessä tehoa, Hirvonen luettelee.
Rakennesuunnittelun ja meluntorjunta-alan konsultointia tekevä A-insinöörien erikoisasiantuntija Esa Nousiainen kertoo, että oman kierteensä tilanteisiin tuovat säätilat ja vuodenajat.
– Suunnittelutoimistossa tämä asia on tullut pöydälleni vuoden 2023 alusta yhteensä 14:nä eri tapauksena, yleensä innostus näköjään viriten tammikuussa ja laantuen huhtikuussa, Nousiainen sanoo.
Koska vastaavia konsulttitoimistoja on Suomessa verraten paljon, Nousiainen laskee, että maalämpöpumppujen melutapauksiakin on oltava samoin. Tarkkaa lukua ei tietäne kukaan.
– Väitän, että ongelma on kasvava, vaikka vielä piilevä, ihmisten terveyttä ja omaisuutta vaarantava, ja sille olisi hyvin kohtuullisella työllä ja panostuksella löydettävissä ratkaisu, Nousiainen sanoo.
Löytyykö ratkaisu yhteistyöstä?
Ympäristöministeriö, Suomen lämpöpumppuyhdistys ja A-insinöörit suunnittelevat yhteistä projektia maalämpöpumppujen vähämeluisista asennusratkaisuista kerrostaloihin.
Ympäristöneuvos Ari Saarinen ympäristöministeriöstä sanoo, että jos osapuolten välillä päästään yksimielisyyteen, projekti voisi käynnistyä marraskuussa. Valmiita ratkaisuehdotuksia voitaisiin tällöin esitellä keväällä 2025.
Byrokratia on haastavaa
Yle kertoi heinäkuussa myös Katri Bissin Kiuruvedellä sijaitsevasta asunnosta, jossa viranomainen on määrännyt makuuhuoneen yölliseen käyttökieltoon taloyhtiön maalämpöpumpun aiheuttaman, terveydelle haitallisen melun vuoksi.
Bissin perhe on muuttanut toisaalle ja asunto on tyhjillään.
Tilanne on edelleen ratkaisematta. Taloyhtiö ja viranomainen ovat erimielisiä siitä, onko asunnossa ylipäätään edelleen meluongelmaa. Millään taholla ei ole käynnissä toimia asian korjaamiseksi.
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi viranomaisen taloyhtiölle asettama uhkasakko.
Ympäristöterveystarkastaja Mikko Piipon mukaan ympäristöterveyslautakunta ei kuitenkaan ole nähnyt tähän tarvetta.